Nykymaailmassa Władysław Reymont:stä on tullut jatkuvasti kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -kulttuureille. Władysław Reymont on edelleen laajalti keskusteltu ja tutkittu aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai henkilökohtaisen vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Władysław Reymont:llä on osoitettu olevan ratkaiseva rooli siinä, kuinka elämme elämäämme ja miten havaitsemme ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Władysław Reymont:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.
Władysław Reymont | |
---|---|
Władysław Reymont 1924. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. toukokuuta 1867 |
Kuollut | 5. joulukuuta 1925 (58 vuotta) |
Kirjailija | |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Władysław Stanisław Reymont, alun perin Rejmont, (7. toukokuuta 1867–5. joulukuuta 1925) oli puolalainen kirjailija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1924.
Reymont opiskeli räätäliksi, mutta ei kuitenkaan harjoittanut tätä ammattia,lähde? vaan hän karkasi 18-vuotiaana kiertävän teatterin matkaan ja päätyi rautatieristeyksen portinvartijaksi. Hän alkoi varsin nuorena lähettää kirjoittamiaan kertomuksia lehtiin ja sai novellejaan ja muutaman näytelmän julkaistua.lähde?
Reymont muodosti yhdessä muiden kirjailijoiden kanssa vuonna 1918 Skamander-ryhmän samannimisen kirjallisuuslehden ympärille. Nobel-palkinto myönnettiin ennen kaikkea neliosaisesta teoksesta Talonpoikia (Chłopi, 1902–1909). Hän kuvaa teoksessa maaseudun murrosaikaa naturalismin ja realismin hengessä, mutta siinä on myös viitteitä symbolismiin ja kreikkalaiseen mytologiaan. Sitä varhaisemmassa teoksessa Luvattu maa (Ziemia obiecana, 1899) hän kuvaa työläiselämää omien Łódźin-kokemustensa perusteella. Andrzej Wajda on vuonna 1974 ohjannut filmiversion Luvatusta maasta.
|
|