Giórgos Seféris

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Giórgos Seféris, tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Giórgos Seféris on ollut asiantuntijoiden ja harrastajien mielenkiinnon kohteena Giórgos Seféris:n alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme sen kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tutkimme, kuinka Giórgos Seféris on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin muodista teknologiaan. Epäilemättä Giórgos Seféris on aihe, joka ansaitsee erityistä huomiota, ja tässä artikkelissa aiomme sukeltaa sen kiehtovaan maailmaan.
Giórgos Seféris
Γιώργος Σεφέρης
Giórgos Seféris vuonna 1963.
Giórgos Seféris vuonna 1963.
Henkilötiedot
Syntynyt13. maaliskuuta 1900
Smyrna
Kuollut20. syyskuuta 1971 (71 vuotta)
Ateena
Kansalaisuus Kreikka
Ammatti kirjailija, diplomaatti
Kirjailija
SalanimiΓιώργος Σεφέρης [1]
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Nobel-palkinto Nobelin kirjallisuuspalkinto 1963

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Giórgos (tai Giórgios)[2] Seféris (kreik. Γιώργος (Γιώργιος)[3] Σεφέρης; 13. maaliskuuta 1900 Smyrna20. syyskuuta 1971 Ateena), oikea nimi Geórgios Seferiádis (Γεώργιος Σεφεριάδης), oli kreikkalainen runoilija ja diplomaatti. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1963.[4] Hän toimi maansa suurlähettiläänä Ankarassa ja Lontoossa.

Giórgos Sefériksen patsas.

Seféris syntyi Smyrnassa (nykyinen İzmir Turkissa) ja muutti perheensä kanssa Pariisiin vuonna 1918. Siellä hän opiskeli yliopistossa ja kiinnostui kirjallisuudesta. Palattuaan Kreikkaan vuonna 1925 hän pääsi ulkoministeriöön töihin. Seféris oli maanpaossa maansa hallituksen kanssa toisen maailmansodan aikana.[5]

Seférikseen vaikuttivat voimakkaasti mm. T. S. Eliot ja Ezra Pound. Vuonna 1952 hän kävi ensimmäistä kertaa Kyproksella, ja rakastui saareen, joka muistutti hänen lapsuusmaisemiaan. Tämä vaikutti sekä hänen myöhäiseen runouteensa että poliittiseen toimintaansa.

Vuonna 1969 Seferis tuomitsi Kreikan sotilasvallankaappauksen ja juntan.

Suomennettuja kokoelmia

  • Mithistórima Eeva-Liisa Mannerin valikoimassa Niin vaihtuivat vuoden ajat, Helsinki: Tammi 1964.
  • Kuusitoista haikua Kari Aronpuron kokoelmassa Kalpea aavistus verenkierrosta : merkkijonoja, Kemi: K. Aronpuro 1977
  • Kolme salaista runoelmaa (Tría krifá piímata, 1966)

Katso myös

Lähteet

  1. https://www.nobelprize.org/prizes/facts/facts-on-the-nobel-prize-in-literature/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Seferis, Girgios”, Otavan kirjallisuustieto, s. 692. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  3. Journal of Modern Hellenism, s. 44. (Numero 16) Hellenic College Press, 2001. Teoksen verkkoversio.
  4. The Nobel Prize in Literature 1963 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 25.9.2009. (englanniksi)
  5. Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla