Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti aihetta Kenzaburō Ōe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Analysoimme kaikkia Kenzaburō Ōe:een liittyviä olennaisia näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Lisäksi tarkastelemme aiheesta tehtyjä erilaisia mielipiteitä ja tutkimuksia tarjotaksemme täydellisen ja objektiivisen näkemyksen tästä aiheesta. Tällä artikkelilla pyrimme antamaan lukijoillemme syvemmän ja selkeämmän käsityksen Kenzaburō Ōe:stä, jotta he voivat muodostaa siitä tietoisen mielipiteen. Lue lisää saadaksesi lisätietoja Kenzaburō Ōe:stä!
Kenzaburō Ōe | |
---|---|
大江 健三郎 | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. tammikuuta 1935 |
Kuollut | 3. maaliskuuta 2023 (88 vuotta) |
Kansalaisuus | Japani |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | japani |
Esikoisteos | Memushiri kouchi (1958, Nip the Buds, Shoot the Kids) |
Palkinnot | |
Nobelin kirjallisuuspalkinto (1994) |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Kenzaburō Ōe (jap. 大江 健三郎, Ōe Kenzaburō, 31. tammikuuta 1935 – 3. maaliskuuta 2023) oli japanilainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1994.
Ōe opiskeli ranskalaista kirjallisuutta, ja hänen varhaiseen tuotantoonsa vaikuttivat etenkin Ranskan ja Yhdysvaltojen nykykirjallisuus. Ōen tuotanto on usein syvästi henkilökohtaista; hän yhdistää japanilaiseen taruperinteeseen kokemuksiaan ja tunteitaan kehitysvammaisen, mutta musiikillisesti huippulahjakkaan esikoispoikansa Hikari Ōen isänä.
Ōen arvot olivat vasemmistolaisia, hän oli aktiivinen sodanvastaisessa toiminnassa, ja oli sodanjälkeisen sukupolven merkittävimpiä ääniä. Hän ei kuitenkaan liittynyt mihinkään poliittiseen puolueeseen. Näkemystensä vuoksi hän joutui vanhoillisten piirien hyökkäysten kohteeksi, jopa fyysisesti vuonna 1961 luennoidessaan Tokion yliopistossa.
Ōe avioitui 1960 Yakari Itamin kanssa, ja heillä on kolme lasta. Hikarin syntymä oli hänen elämänsä ja kirjallisen uransa käännekohta.
M/T ja kertomus Metsän ihmeestä sisältää isoäidin kertomuksia, joihin liittyy tyyppipari "matriarkka" ja "temppuilija", joita kuvaa kirjainyhdistelmä M/T. Jan Blomstedt kirjoittaa arviossaan, etteivät tarinat pudottaneet häntä tuolilta. Hän aistii kerronnassa tinkimättömyyttä. Tarinavyyhden lopussa mukaan tulee hänen poikansa Hikari perinteen jatkajana.
|
|