1954

Vuosi 1954 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

• 1. tammikuuta – Pielisensuun kunta liitettiin Joensuun kaupunkiin. Säräisniemen kunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin uusi Vaalan kunta, johon liitettiin osia Utajärven kunnasta. Korso siirrettiin Keravan kauppalasta Helsingin maalaiskuntaan. Näsijärven länsipuolella oleva osa Teiskon kunnasta (Länsi-Teisko) liitettiin Ylöjärven ja Kurun kuntiin.
• 11.–15. tammikuuta – Pitkään jatkuneet vesi- ja lumisateet aiheuttivat lumivyöryjä Alpeilla. Italiassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Länsi-Saksassa kuoli noin 250 ihmistä jäätyään lumivyöryjen alle.
• 14. tammikuuta – Marilyn Monroe meni naimisiin baseball-pelaajan Joe DiMaggion kanssa.
• 15. tammikuuta – Mau Mau -johtaja Waruhiu Itote vangittiin Keniassa.
• 16. tammikuuta – Ranskan uusi presidentti René Coty astui virkaansa.
• 21. tammikuuta – Maailman ensimmäinen ydinsukellusvene, USS Nautilus, laskettiin vesille Grotonissa, Connecticutissa.
• 25. tammikuuta – Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Neuvostoliiton ulkoministerit tapasivat Berliinin konferenssissa.
• 25. tammikuuta – krepattua wc-pehmopaperia alettiin valmistaa Suomessa Nokian PK III -koneella
• 3. helmikuuta – Kuningatar Elisabet II vieraili ensimmäisenä hallitsijana Australiassa.
• 10. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight Eisenhower varoitti Yhdysvaltoja interventiosta Vietnamissa.
• 24. helmikuuta – Aarikka Oy perustettiin.
• 25. helmikuuta – Everstiluutnantti Gamal Abdel Nasserista tuli Egyptin päämies hänen ja kenraali Muhammad Naguibin välisen valtataistelun jälkeen.
• 1. maaliskuuta – Kahvi vapautui säännöstelystä Suomessa ja samalla 25. lokakuuta 1939 alkanut säännöstely päättyi kokonaan.
• 7.–8. maaliskuuta − Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Vaaliuurnilla kävi ensimmäisen kerran Suomen historiassa yli kaksi miljoonaa äänioikeutettua.
• 12. maaliskuuta − Suomen hallitus totesi sotatilan Saksan kanssa päättyneen.
• 13. maaliskuuta – Điện Biên Phủn taistelu Việt Minhin ja Ranskan välillä alkoi Indokiinan sodassa.

• 1. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Entisen eduskunnan puhemiehistö − SDP:n K.-A. Fagerholm, Maalaisliiton Viljami Kalliokoski ja SKDL:n Toivo Kujala − valittiin uudelleen tehtäviinsä.
• 7. huhtikuuta – Eisenhower esitteli ”dominoteorian” puheessaan lehdistötilaisuudessa.
• 11. huhtikuuta – Julistettu maailman tylsimmäksi päiväksi lähihistoria.^[1]
• 18. huhtikuuta – Paavi Pius XII vaati pääsiäispuheessaan ydinaseiden kieltämistä.
• 20. huhtikuuta – Helsinkiläinen opiskelija Lenita Airisto valittiin Suomen Neidoksi Helsingin kauppakorkeakoulussa.
• 24. huhtikuuta – Islannin presidentti Ásgeir Ásgeirsson saapui puolisoineen kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
• 29. huhtikuuta – Suomen Rooman-instituutti vihittiin käyttöön. Instituutin ensimmäiseksi johtajaksi tuli rehtori Torsten Steinby.
• 5. toukokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Tuomiojan hallitukselle ja nimitti ulkoministeri Ralf Törngrenin muodostaman hallituksen.
• 7. toukokuuta – Điện Biên Phủn taistelu päättyi ranskalaisten tappioon (taistelu alkoi 13. maaliskuuta). Indokiinan sota päättyi Ranskan vetäytymiseen Vietnamista, Laosista ja Kambodžasta.
• 8. toukokuuta – Suomen Lapin yllä käytiin ilmataistelu, kun neuvostoliittolaiset MiG-17-hävittäjät ajoivat takaa Kuolan alueen ja Arkangelin lentotukikohtia kuvannutta yhdysvaltalaista RB-47E Stratojet -vakoilukonetta aina Ruotsin rajalle saakka. Vakoilukone sai tulituksessa osumia, mutta onnistui laskeutumaan Fairfordin tukikohtaan Englannissa.
• 9. toukokuuta – Lahdessa paljastettiin valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmarin muistopatsas.
• 11. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 140−40 vaalikauden pidentämisen kolmivuotisesta nelivuotiseksi.
• 29. toukokuuta – Ensimmäinen Bilderberg-kokous. Alankomaissa, ilmeisesti Joseph Retingerin ideasta.
• 29. toukokuuta – Katolinen kirkko julisti paavi Pius X:n pyhimykseksi.
• 16. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen kiertävä baptistisaarnaaja Billy Graham saapui Suomeen ja piti seuraavana päivänä Helsingin olympiastadionilla puhetilaisuuden, johon osallistui noin 25 000 kuulijaa.
• 18. kesäkuuta – Pierre Mendès Francesta tuli Ranskan pääministeri.
• 18. kesäkuuta – Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n tukema vallankaappaus alkoi Guatemalassa.
• 21. kesäkuuta – Ahvenanmaan lippu otettiin virallisesti käyttöön.
• 27. kesäkuuta – Guatemalan presidentti Jacobo Arbenz Guzmán erosi CIA:n joukkojen toteuttaman maahantunkeutumisen vuoksi (Operaatio PBSUCCESS). Vallankaappausta seurasi 35-vuotinen verinen sisällissota.
• 27. kesäkuuta – kello 17.30 Obninskin ydinvoimalaitoksen ydinreaktori saavutti kriittisyyden. Obninskin voimala oli maailman ensimmäinen ydinvoimala ja se toimi miltei keskeytyksettä 48 vuotta kunnes se viimein sammutettiin 30. huhtikuuta 2002.
• 30. kesäkuuta – Etelä-Skandinaviassa ja Itämerellä sattui täydellinen auringonpimennys.

• 1. heinäkuuta − Yhteispohjoismaiset työmarkkinat astuivat voimaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Näiden valtioiden kansalaisilta ei enää vaadittu työ- tai oleskelulupaa missään pohjoismaassa.
• 3. heinäkuuta – Lihan säännöstely päättyi Britanniassa.
• 7. heinäkuuta – WHBQ, Memphisissa Tennesseessä oli ensimmäinen radioasema, joka esitti Elvis Presleyn kappaleen levyltä That’s All Right.
• 21. heinäkuuta – Geneven konferenssi päätti Vietnamin jakamisesta Etelä-Vietnamiin ja Pohjois-Vietnamiin.
• 31. heinäkuuta – Italialainen tutkimusryhmä valloitti ensimmäisenä K2:n huipun.
• 15. elokuuta – Ruovedellä paljastettiin kuvanveistäjä Heikki Varjan muotoilema J. L. Runebergin muistomerkki.
• 26. elokuuta – Kaikkiin Suomessa vuoden 1955 alusta lähtien rakennettaviin kerrostaloihin ja julkisiin rakennuksiin määrättiin tehtäväksi väestönsuoja.
• 3. syyskuuta – Suomen Kansallisteatterissa vihittiin käyttöön Pieni Näyttämö.
• 8. syyskuuta – Filippiinien pääkaupungissa Manilassa perustettiin Kaakkois-Aasian puolustusliitto (SEATO), jonka jäseniksi tuli 11 valtiota.
• 26. syyskuuta – Yli 1 400 ihmistä kuoli Japanin valtionrautateiden lauttojen uppoamisissa Tsugarunsalmessa Honshun ja Hokkaidon välillä. Suurin osa kuolemista tapahtui lautta Tōyamarun upotessa.

• 1. lokakuuta – Ateneumin taidemuseossa avattiin Albert Edelfeltin syntymän 100-vuotisjuhlanäyttely.
• 3. lokakuuta – Tampereen kaupunki vietti 175-vuotisjuhliaan.
• 11. lokakuuta – Việt Minh otti vallan Pohjois-Vietnamissa.
• 20. lokakuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Ralf Törngrenin hallitukselle ja nimitti Urho Kekkosen viidennen hallituksen.
• 23. lokakuuta – Länsi-Saksa hyväksyttiin Naton jäseneksi.
• 28. lokakuuta – Suomessa vieraillut italialainen oopperalaulaja Beniamino Gigli piti konsertin Helsingin Messuhallissa.
• 31. lokakuuta – Algerian kansallinen vapautusrintama aloitti kapinan ranskalaisvaltaa vastaan.
• 2. marraskuuta – Kenraali Fulgencio Batista valittiin uudelleen Kuuban presidentiksi.
• 3. marraskuuta – Ensimmäinen Godzilla-elokuva Gojira julkaistiin Japanissa.
• 14. marraskuuta – Eversti Gamal Abdal Nasserin syrjäyttämältä Egyptin johtajalta Muhammad Naguibilta riistettiin kaikki hänen julkiset tehtävänsä ja hänet määrättiin kotiarestiin.
• 15. marraskuuta – Etiopian keisari Haile Selassie vieraili Ruotsissa.
• 18. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi vastaanotti Neuvostoliiton hänelle myöntämän Leninin kunniamerkin.
• 26. marraskuuta – Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas julkaistiin.
• 26. marraskuuta – Kangasalan lastenkodin tulipalossa kuoli yhdeksän alle seitsenvuotiasta lasta.
• 1. joulukuuta – Helsingin keskustassa alkoi Carl Ludvig Engelin suunnitteleman, jatkosodan aikaisissa pommituksissa lähes tuhoutuneen Kaartin kasarmin peruskorjaus.
• 2. joulukuuta – Yhdysvaltain senaatti päätti äänin 67 vastaan 22 tuomita Joseph McCarthyn senaatin häpäisemisestä ja sen maineen lokaamisesta.
• 9. joulukuuta – Maalaisliitto valitsi pääministeri Urho Kekkosen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1956 vaaleihin.
• 19. joulukuuta − Helsingin Sanomat julkaisi kriitikko Toini Havun arvostelun Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. Arvostelun synnyttämää kiihkeää keskustelua alettiin kutsua ”kirjalliseksi jatkosodaksi”.
• 21. joulukuuta – Suomalaisen professorin Felix Iversenin ilmoitettiin saaneen Stalinin rauhanpalkinnon.
• 24. joulukuuta – Laos itsenäistyi.
• 24. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että neljä entisen sisäministerin Lavrenti Berijan läheistä apulaista oli teloitettu ja kaksi muuta tuomittu vankeuteen ”rikoksista Neuvostoliiton valtiota vastaan”.

• Kustannusyhtiö Tammi aloitti Keltainen kirjasto -kirjasarjan julkaisemisen.

• 2. tammikuuta – Jyrki Kovaleff, suomalainen näyttelijä (k. 2009)^[2]
• 11. tammikuuta – Kailash Satyarthi, vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinnon saanut intialainen lasten oikeuksien ajaja
• 12. tammikuuta – Howard Stern, yhdysvaltalainen radiojuontaja
• 13. tammikuuta – Trevor Rabin, eteläafrikkalainen elokuvasäveltäjä
• 16. tammikuuta – Morten Meldal, vuoden 2022 Nobelin kemianpalkinnon saanut tanskalainen kemisti
• 21. tammikuuta – Jouko Ahonen, Paperiliiton puheenjohtaja
• 27. tammikuuta – Peter Laird, yhdysvaltalainen sarjakuvantekijä (Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat)
• 29. tammikuuta – Oprah Winfrey, keskusteluohjelman juontaja
• 4. helmikuuta – Vladimir Drinfeld, ukrainalainen matemaatikko
• 9. helmikuuta – Seppo Tyni, suomalainen muusikko
• 10. helmikuuta – Iain M. Banks, skotlantilainen tieteiskirjailija (k. 2013)
• 12. helmikuuta – Philip Zimmermann, yhdysvaltalainen salakirjoitusasiantuntija (PGP)
• 15. helmikuuta – Matt Groening, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä ja televisiokäsikirjoittaja, Simpsonien luoja
• 16. helmikuuta – Kari Enqvist, suomalainen teoreettisen fysiikan professori
• 18. helmikuuta – John Travolta, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 21. helmikuuta – Gaby Baginsky, saksalainen iskelmälaulaja
• 21. helmikuuta – Olli Jalonen, suomalainen kirjailija
• 23. helmikuuta – Viktor Juštšenko, Ukrainan pääministeri ja presidentti
• 26. helmikuuta – Recep Tayyip Erdoğan, Turkin presidentti
• 28. helmikuuta – Jean Bourgain, belgialainen matemaatikko
• 1. maaliskuuta – Ron Howard, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja tuottaja^[3]
• 6. maaliskuuta – Harald Schumacher, saksalainen jalkapallomaalivahti
• 8. maaliskuuta – Marie-Thérèse Nadig, sveitsiläinen alppihiihtäjä
• 9. maaliskuuta – Harald Sunde, norjalainen kenraali
• 21. maaliskuuta – Arja Alho, suomalainen SDP:n kansanedustaja
• 25. maaliskuuta – Bendt Bendtsen, tanskalainen poliitikko
• 25. maaliskuuta – Grete Berget, norjalainen poliitikko (k. 2017)
• 31. maaliskuuta – Markku Koivisto, suomalainen Nokia Mission johtaja

• 1. huhtikuuta – Jeff Porcaro, yhdysvaltalainen rumpali (Toto) (k. 1992)^[4]
• 2. huhtikuuta – Jyrki Melartin, suomalainen basisti (Popeda)
• 7. huhtikuuta – Jackie Chan, hongkongilainen elokuvanäyttelijä
• 7. huhtikuuta – Hannu Kankaanpää, suomalainen kirjailija
• 8. huhtikuuta – Toivo Sukari, suomalainen liikemies
• 9. huhtikuuta – Dennis Quaid, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. huhtikuuta – Attila Sudár, unkarilainen vesipalloilija
• 14. huhtikuuta – Mervi Tapola, suomalainen lihajalostussuvun perijätär ja Matti Nykäsen puoliso 2001–2003 ja 2004–2010 (k. 2019)
• 17. huhtikuuta – Ján Kozák, slovakialainen jalkapalloilija
• 17. huhtikuuta – Veli Saarikalle, suomalainen saarnaaja
• 23. huhtikuuta – Michael Moore, dokumentaristi ja kirjailija
• 27. huhtikuuta – Heikki Silvennoinen, suomalainen muusikko ja näyttelijä (k. 2024)
• 29. huhtikuuta – Risto Rasa, suomalainen runoilija
• 29. huhtikuuta – Jerry Seinfeld, yhdysvaltalainen koomikko
• 2. toukokuuta – Antero Toikka, suomalainen kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija
• 3. toukokuuta – Sverker Göranson, Ruotsin puolustusvoimien komentaja
• 10. toukokuuta – Sari Jokelin, suomalainen näyttelijä
• 14. toukokuuta – Eero "Safka" Pekkonen, suomalainen muusikko ja näyttelijä
• 14. toukokuuta – Tom Pöysti, suomalainen näyttelijä, ääninäyttelijä, kouluttaja ja valmentaja
• 14. toukokuuta – Peter J. Ratcliffe, vuoden 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen lääketieteen tutkija ja nefrologi
• 20. toukokuuta – Esko Aho, Suomen pääministeri 1991–1995
• 22. toukokuuta – Riitta Jalonen, suomalainen kirjailija
• 22. toukokuuta – Shūji Nakamura, vuoden 2014 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen professori, yksi sinisen LEDin keksijöistä
• 23. toukokuuta – Anja Snellman, suomalainen kirjailija
• 24. toukokuuta – Ben Zyskowicz, suomalainen kansanedustaja
• 26. toukokuuta – Danny Rolling, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 2006)
• 30. toukokuuta – Johan Ulveson, ruotsalainen näyttelijä ja koomikko
• 5. kesäkuuta – Nicko McBrain, brittiläinen rumpali (Iron Maiden)
• 14. kesäkuuta – Will Patton, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 15. kesäkuuta – Uffe Elbæk, tanskalainen poliitikko
• 18. kesäkuuta – Magnus Uggla, ruotsalainen laulaja
• 19. kesäkuuta – Kathleen Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. kesäkuuta – Jarmo Laitinen, suomalainen koripalloilija ja valmentaja
• 20. kesäkuuta – Ilan Ramon, israelilainen ilmavoimien eversti ja astronautti
• 23. kesäkuuta – Antti Kupiainen, suomalainen matematiikan professori
• 25. kesäkuuta – David Paich, yhdysvaltalainen muusikko
• 29. kesäkuuta – Leovegildo Lins da Gama Júnior, Júnior, brasilialainen jalkapalloilija

• 4. heinäkuuta – Eeva Eloranta, suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tapahtumatuottaja
• 10. heinäkuuta – Neil Tennant, brittiläinen muusikko
• 11. heinäkuuta – Berit Reiss-Andersen, Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja
• 16. heinäkuuta − Riitta Väisänen, suomalainen juontaja, Miss Eurooppa 1976
• 17. heinäkuuta – Angela Merkel, Saksan liittokansleri 2005–2021 (CDU)
• 28. heinäkuuta – Hugo Chávez, Venezuelan presidentti (k. 2013)^[5]
• 28. heinäkuuta – Gerd Faltings, saksalainen matemaatikko
• 2. elokuuta – Ken MacLeod, skotlantilainen tieteiskirjailija
• 7. elokuuta – Jukka-Pekka Palo, suomalainen näyttelijä
• 10. elokuuta – Aleksei Puškov, venäläinen poliitikko ja tutkija
• 12. elokuuta – François Hollande, Ranskan presidentti 2012–2017
• 12. elokuuta – Leung Chun-ying, Hongkongin hallintojohtaja
• 15. elokuuta – Stieg Larsson, ruotsalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2004)
• 16. elokuuta – James Cameron, kanadalainen elokuvaohjaaja
• 22. elokuuta – Risto Autio, suomalainen näyttelijä ja Keskustan ent. kansanedustaja
• 28. elokuuta – Saara Markkanen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 30. elokuuta – Aljaksandr Lukašenka, Valko-Venäjän presidentti
• 4. syyskuuta – Rasmus Hansson, norjalainen poliitikko
• 5. syyskuuta – Jussi Pajunen, Helsingin kaupunginjohtaja 2005–2017
• 6. syyskuuta – Carly Fiorina, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja yritysjohtaja
• 8. syyskuuta – Hans Fredrik Jacobsen, norjalainen kansanmuusikko
• 12. syyskuuta – Ole Sohn, tanskalainen poliitikko ja kirjailija
• 19. syyskuuta – Einar Már Guðmundsson, islantilainen kirjailija
• 21. syyskuuta – Shinzō Abe, Japanin pääministeri (k. 2022)
• 22. syyskuuta – Ritva Koskensuu, suomalainen näyttämötaiteilija
• 27. syyskuuta – Jorma Larimo, suomalainen professori (k. 2022)
• 29. syyskuuta – Bruno Sarda, italialainen sarjakuvakäsikirjoittaja

• 9. lokakuuta – Scott Bakula, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. lokakuuta – Matti Raekallio, suomalainen pianisti ja professori
• 15. lokakuuta – Seppo Rissanen, suomalainen lähetyssaarnaaja
• 20. lokakuuta – Terje Moe Gustavsen, norjalainen poliitikko (k. 2019)
• 25. lokakuuta – Theodoros II, kreikkalainen Aleksandrian patriarkka
• 27. lokakuuta – Sergei Naryškin, venäläinen poliitikko ja tiedustelujohtaja
• 4. marraskuuta – Martin Scheinin, suomalainen valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori
• 5. marraskuuta – Johanna Raunio, suomalainen näyttelijä ja juontaja, Miss Suomi 1974
• 6. marraskuuta – Karin Fossum, norjalainen rikoskirjailija
• 7. marraskuuta – Guy Gavriel Kay, kanadalainen fantasiakirjailija
• 8. marraskuuta – Kazuo Ishiguro, vuoden 2017 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut japanilais-brittiläinen kirjailija
• 8. marraskuuta – Tapio Liinoja, suomalainen näyttelijä
• 10. marraskuuta – Juan Gómez González, Juanito, espanjalainen jalkapalloilija (k. 1992)
• 11. marraskuuta − Tapani Kiminkinen, suomalainen lääkäri ja tietokirjailija
• 14. marraskuuta – Condoleezza Rice, yhdysvaltalainen valtiotieteiden professori ja entinen ulkoministeri
• 15. marraskuuta – Aleksander Kwasniewski, Puolan presidentti 1995–2005
• 18. marraskuuta – Atle Hansen, norjalainen kirjailija
• 20. marraskuuta – Berit Andnor Bylund, ruotsalainen poliitikko
• 22. marraskuuta – Paolo Gentiloni, Italian pääministeri
• 27. marraskuuta – Patricia McPherson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 27. marraskuuta – Mikko Pukkinen, elinkeinoelämän vaikuttaja
• 10. joulukuuta – Johannes Koskinen, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 12. joulukuuta – Tuija Lehtinen, suomalainen kirjailija
• 15. joulukuuta – Kine Hellebust, norjalainen näyttelijä, laulaja ja kirjailija

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1954 kuolleista henkilöistä

• 7. tammikuuta – Emil Uzelac, itävaltaunkarilainen, jugoslavialainen ja kroatialainen ilmavoimien kenraali (s. 1867)
• 11. tammikuuta – Oscar Straus, itävaltalainen operettisäveltäjä (s. 1870)
• 12. tammikuuta – Ellen Thesleff, suomalainen taidemaalari (s. 1869)
• 22. tammikuuta – Per Berg Lund, norjalainen poliitikko (s. 1878)
• 22. tammikuuta – Margaret, Preussin ja Saksan prinsessa, keisari Fredrik III:n tytär, Suomen lyhytaikaisen kuningas Friedrich Karlin puoliso (s. 1872)
• 31. tammikuuta – Fredrik Monsen, norjalainen poliitikko (s. 1878)
• 1. helmikuuta – Eric Heimbürger, suomalainen jääkärieversti (s. 1888)
• 2. helmikuuta – Hella Wuolijoki, suomalainen kirjailija, Yleisradion pääjohtaja (s. 1886)
• 11. helmikuuta – Unto Varjonen, suomalainen poliitikko (s. 1916)
• 7. maaliskuuta – Otto Diels, vuoden 1950 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1876)
• 8. maaliskuuta – Hjalmar Procopé, suomalainen poliitikko, ministeri ja diplomaatti (s. 1889)
• 9. maaliskuuta – Vagn Walfrid Ekman, ruotsalainen teoreettinen fyysikko ja oseanografi (s. 1874)
• 19. maaliskuuta – Walter Braunfels, saksalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1882)
• 26. maaliskuuta – Christen Finbak, norjalainen kemian professori (s. 1904)
• 30. maaliskuuta – Pauline Brunius, ruotsalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1881)

• 2. huhtikuuta – Hoyt Vandenberg, yhdysvaltalainen ilmavoimien kenraali ja CIA:n johtaja (s. 1899)
• 3. huhtikuuta – Aristides de Sousa Mendes, portugalilainen diplomaatti (s. 1885)
• 5. huhtikuuta – Märtha, Norjan kruununprinsessa (s. 1901)
• 8. huhtikuuta – John C. Robinson, yhdysvaltalainen Etiopian ilmavoimissa palvellut lentäjä (s. 1903)
• 10. huhtikuuta – Auguste Lumière, ranskalainen elokuva-alan keksijä (s. 1886)
• 10. huhtikuuta – Thomas Wentworth Russell, brittiläissyntyinen egyptiläinen poliisipäällikkö ja kenraalimajuri (s. 1879)
• 11. huhtikuuta – Ivan Aramilev, neuvostovenäläinen kirjailija (s. 1896)
• 15. huhtikuuta – Taavetti Laatikainen, suomalainen jalkaväenkenraali (s. 1886)
• 28. huhtikuuta – Léon Jouhaux, vuoden 1951 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1879)
• 14. toukokuuta – Heinz Guderian, saksalainen panssarikenraali (s. 1888)
• 17. toukokuuta – Juho Niukkanen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1888)
• 19. toukokuuta – Charles Ives, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1874)
• 25. toukokuuta – Robert Capa, unkarilainen sotavalokuvaaja (s. 1913)
• 26. toukokuuta – Lionel Conacher, kanadalainen monen lajin urheilija ja poliitikko (s. 1900)
• 28. toukokuuta – Algoth Niska, suomalainen jalkapalloilija ja pirtun salakuljettaja (s. 1888)
• 1. kesäkuuta – Martin Andersen Nexö, tanskalainen kirjailija (s. 1869)
• 2. kesäkuuta – Lydia Wahlström, ruotsalainen historian professori, kirjailija ja äänioikeusaktivisti (s. 1869)
• 7. kesäkuuta – Alan Turing, brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija (s. 1912)
• 12. kesäkuuta – Lauri Korpela, suomalainen näyttelijä (s. 1891)
• 17. kesäkuuta – Bertel Liljequist, suomalainen arkkitehti (s. 1885)

• 4. heinäkuuta – Torjus Værland, norjalainen poliitikko (s. 1868)
• 5. heinäkuuta – Bob Scott, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1928)^[6][7]
• 9. heinäkuuta – Siivo Kantala, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1891)
• 13. heinäkuuta – Frida Kahlo, meksikolainen taidemaalari (s. 1907)
• 14. heinäkuuta – Jacinto Benavente, vuoden 1922 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut espanjalainen kirjailija (s. 1866)
• 29. heinäkuuta – Johannes Hougen, norjalainen poliitikko (s. 1854)
• 31. heinäkuuta – Onofre Marimón, argentiinalainen kilpa-autoilija (s. 1923)^[8][9]
• 3. elokuuta – Gabrielle de Jouvenel, Colette, ranskalainen kirjailija (s. 1873)
• 12. elokuuta – Rasmus Langeland, norjalainen poliitikko (s. 1873)
• 19. elokuuta – Alcide De Gasperi, italialainen poliitikko ja pääministeri, Italian kristillisdemokraattisen puolueen perustaja (s. 1881)
• 21. elokuuta – Arvi Emil Jännes, suomalainen runoilija ja suomentaja (s. 1930)
• 24. elokuuta – Getúlio Vargas, Brasilian presidentti (s. 1882)
• 25. elokuuta – Kaarlo Aarni, suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1888)
• 4. syyskuuta – Harry Gullichsen, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1902)
• 8. syyskuuta – André Derain, ranskalainen taidemaalari (s. 1880)
• 11. syyskuuta – Rupert Hollaus, italialainen ratamoottoripyöräilijä (s. 1931)^[10][11]
• 29. syyskuuta – Martin Wetzer, suomalainen jalkaväenkenraali (s. 1868)

• 1. lokakuuta – Karl Biström, Loviisan kaupunginjohtaja (s. 1881)
• 17. lokakuuta – Ali Reza Pahlavi I, iranilainen prinssi, shaahi Reza Pahlavin poika (s. 1922)
• 24. lokakuuta – Simone Mareuil, ranskalainen näyttelijä (s. 1903)
• 27. lokakuuta – Franco Alfano, italialainen säveltäjä ja pianisti (s. 1875)
• 29. lokakuuta – Hermann Ehlers, saksalainen poliitikko ja liittopäivien puhemies (s. 1904)
• 3. marraskuuta – Henri Matisse, ranskalainen taidemaalari (s. 1869)
• 22. marraskuuta – Andrei Vyšinski, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1883)
• 25. marraskuuta – Kaisa Kallio, presidentti Kyösti Kallion puoliso (s. 1878)
• 28. marraskuuta – Enrico Fermi, vuoden 1938 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialainen fyysikko (s. 1901)
• 29. marraskuuta − Eero Kilpi, suomalainen näyttelijä (s. 1882)
• 30. marraskuuta – Wilhelm Furtwängler, saksalainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1886)
• 4. joulukuuta – A. F. Puukko, suomalainen Vanhan testamentin tutkija ja professori (s. 1875)
• 9. joulukuuta − J. V. Vakio, Yleisradion pääjohtaja (s. 1897)
• 13. joulukuuta – Paavo Raitio, suomalainen näyttelijä (s. 1880)
• 17. joulukuuta – Johan E. Mellbye, norjalainen poliitikko (s. 1866)
• 30. joulukuuta – Eugen, Itävallan arkkiherttua ja sotamarsalkka (s. 1863)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Max Born ja Walther Bothe
• Nobelin kemianpalkinto: Linus Pauling
• Nobelin lääketieteen palkinto: John Enders, Thomas Weller ja Frederick Robbins
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Ernest Hemingway
• Nobelin rauhanpalkinto: YK:n pakolaisjärjestö

• Elokuvavuosi 1954
• Kirjallisuusvuosi 1954
• Musiikkivuosi 1954
• Urheiluvuosi 1954

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1954.