1912

Vuosi 1912 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Kiinan tasavalta perustettiin. Kiinassa myöhemmin käyttöön otetun minguo-kalenterin vuosi 1 alkoi.
• 5. tammikuuta – Prahassa järjestetyssä puoluekokouksessa Vladimir Leninin johtamat bolševikit erosivat Venäjän sosiaalidemokraattisesta työväenpuolueesta.
• 6. tammikuuta – New Mexicosta tuli Yhdysvaltain 47. osavaltio.
• 17. tammikuuta – Brittiläisen Robert Scottin johtama retkikunta saavutti etelänavan toisena kuukausi norjalaisen Roald Amundsenin jälkeen.
• 20. tammikuuta – Keisari Nikolai II vahvisti yhdenvertaisuuslain.
• 5. helmikuuta – Sodankylässä mitattiin 1900-luvun siihen saakka alhaisin lämpötila, -49 °C.
• 12. helmikuuta – Kiina otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin.
• 14. helmikuuta – Arizonasta tuli Yhdysvaltain 48. osavaltio.
• 14. helmikuuta – Connecticutin Grotonissa otettiin käyttöön ensimmäinen dieselkäyttöinen sukellusvene.
• 28. helmikuuta – Toinen sortokausi: Suomen luotsilaitos alistettiin Venäjän keisarikunnan meriministeriölle. Useat suomalaiset luotsit erosivat ja heidän tilalleen nimitettiin venäläisiä.
• 1. maaliskuuta – Albert Berrystä tuli (tiettävästi) ensimmäinen laskuvarjolla lentokoneesta hypännyt ihminen.
• 5. maaliskuuta – Italialaiset käyttivät ensi kertaa ilma-aluksia tiedusteluun turkkilaisten linjojen takana Tripolissa.
• 7. maaliskuuta – Roald Amundsen ilmoitti etelänavan saavuttamisesta.
• 7. maaliskuuta – Lentäjä Henri Seimet teki ensimmäisen lennon Pariisista Lontooseen kolmessa tunnissa.
• 30. maaliskuuta – Toinen Marokon kriisi päättyi Fèsin sopimukseen. Marokko menetti itsenäisyytensä. Suurin osa maasta tuli Ranskan ylivallan alaiseksi protektoraatiksi, pohjoisosa kuitenkin Espanjan hallintaan.

huhtikuu–kesäkuu

• 2. huhtikuuta – Kuusamossa mitattiin Suomen siihen saakka alhaisin huhtikuun lämpötila, -36 °C.
• 10. huhtikuuta – Taidemaalarit Magnus Enckell, Mikko Oinonen, Yrjö Ollila, Juho Rissanen, Ellen Thesleff ja Verner Thomé avasivat yhteisen näyttelynsä Helsingissä.
• 10. huhtikuuta – White Star Line -varustamon linjalaiva Titanic lähti Englannin Southamptonista neitsytmatkalleen kohti New Yorkia.
• 15. huhtikuuta – Titanic törmäsi jäävuoreen ja upposi Pohjois-Atlantilla, 1517 sai surmansa.
• 16. huhtikuuta – Harriet Quimbysta tuli ensimmäinen Englannin kanaalin yli lentänyt nainen.
• 17. huhtikuuta – Itämerellä ja Baltiassa sattui rengasmainen auringonpimennys.
• 17. huhtikuuta – Lena-joen verilöylyssä Siperiassa tapettiin tai haavoitettiin 500 lakkoilevaa kultakaivostyöntekijää.
• 22. huhtikuuta – Pravdan ensimmäinen numero ilmestyi Pietarissa.
• 5. toukokuuta – Olympialaiset alkoivat Tukholmassa. Ne päättyivät 22. heinäkuuta. Hannes Kolehmainen juoksi olympialaisissa kolme kultamitalia.
• 5. toukokuuta – Venäjän bolševikkien lehti Pravda ilmestyi ensimmäisen kerran.
• 11. toukokuuta – Alaskasta tuli Yhdysvaltain territorio.
• 18. toukokuuta – Puolalais-venäläinen majuri Utoskin teki Suomen ensimmäisen varsinaisen lennon kiertämällä koneellaan Helsingissä Töölönlahden 45 sekunnissa 60–700 metrin korkeudella.
• 23. toukokuuta – Hamburg America Line laski vesille SS Imperator -aluksen Hampurissa. Se oli aikanaan maailman suurin laiva.

heinäkuu–syyskuu

• 4. heinäkuuta – Ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat järjestettiin oopperalaulaja Aino Achtén aloitteesta. Olavinlinnan sisäpihalla esitetty teos oli Erkki Melartinin Aino-mysteerio. Juhlat järjestettiin joka kesä vuoteen 1916 saakka, mutta sitten seurasi 50 vuoden tauko vuoteen 1967 saakka.
• 30. heinäkuuta – Yoshihito nousi Japanin valtaistuimelle Mutsuhiton kuoleman jälkeen. Meiji-kausi päättyi.
• 12. elokuuta – Marokon sulttaani Abd al-Hafiz luopui vallasta.
• 25. elokuuta – Guomindang perustettiin Kiinassa.
• 29. elokuuta – Nunnanlahden kaivosonnettomuudessa kuoli seitsemän työmiestä.
• 1. syyskuuta – Arkkitehti Lars Sonckin piirtämä Kallion kirkko vihittiin Helsingissä. Kellotorniin asennettiin soittopeli, joka soitti määräajoin Jean Sibeliuksen tähän tarkoitukseen säveltämän kappaleen.
• 22. syyskuuta – Kotimaisen Työn Liitto perustettiin.
• 30. syyskuuta – Bulgaria, Kreikka, Montenegro ja Serbia julistivat liikekannallepanon.

lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Toinen sortokausi: ensimmäiset syntyperältään venäläiset jäsenet nimitettiin Suomen senaattiin.
• 7. lokakuuta – Helsingin pörssi aloitti toimintansa.
• 8. lokakuuta – Ensimmäinen Balkanin sota alkoi: Montenegro julisti sodan turkkilaisille.
• 2. lokakuuta – Suomessa riehui ankara lumimyrsky kahden päivän ajan.
• 14. lokakuuta – John Flammang Schrank yritti salamurhata Theodore Rooseveltin. Schrankin ampuma luoti lävisti Rooseveltin taskussa olleen 50-sivuisen puheen ja tunkeutui Rooseveltin rintalihakseen. Roosevelt piti luoti rinnassaan 90 minuutin mittaisen puheen.
• 16. lokakuuta – Bulgarialaiset lentäjät Radul Minkov ja Prodan Toprakchiev pommittivat rautatieasemaa Karaagacissa.
• 17. lokakuuta – Bulgaria ja Serbia julistivat sodan turkkilaisille.
• 4. marraskuuta – Venäjän keisarillinen hovi ilmoitti 8-vuotiaan kruununprinssi Aleksein sairastavan verenvuototautia.
• 5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa demokraattien Woodrow Wilson sai murskavoiton William Howard Taftista.
• 11. marraskuuta – Khios julistautui itsenäiseksi turkkilaisvallasta.
• 12. marraskuuta − Brittiläisen Robert Scottin ja hänen retkikuntansa kolmen muun jäsenen jäätyneet ruumiit löydettiin Etelänapamantereelta.
• 27. marraskuuta – Espanja julisti Marokon pohjoisosan protektoraatikseen.
• 28. marraskuuta – Albania julistettiin itsenäiseksi turkkilaisvallasta.
• 1. joulukuuta – Raitiovaunuliikenne alkoi Viipurissa kolmella linjalla.
• 3. joulukuuta – Ensimmäinen Balkanin sota päättyi: Bulgaria, Kreikka, Montenegro ja Serbia solmivat aselevon Osmanien valtakunnan kanssa.
• 4. joulukuuta – Idmanin kavallusjuttu paljastui kun pankinjohtaja Nils Idman pidätettiin Tampereella
• 5. joulukuuta – Itävalta-Unkari, Saksa ja Italia uudistivat keskinäisen kolmiliiton kuudeksi vuodeksi.
• 7. joulukuuta – Saksalainen arkeologi Ludwig Borchardt löysi 1300-luvulla ennen ajanlaskun alkua eläneen kuningatar Nefertitin rintakuvan egyptiläisessä Amarnan kaupungissa suoritetuissa kaivauksissa. Lähes vahingoittumattomana säilynyt rintakuva siirtyi Egyptin muinaismuistoviranomaisten suostumuksella Berliinin museon omistukseen.
• 21. joulukuuta – Ruotsi, Norja ja Tanska ilmoittivat julistautuvansa puolueettomiksi, mikäli Euroopassa syttyisi sota.
• 24. joulukuuta – Saksalainen lääkeyhtiö Merck haki patenttia Anton Köllischin kehittämälle MDMA:lle (ekstaasi).

tuntematon päivämäärä

• Lokakuu – Edgar Rice Burroughsin Tarzan seikkaili ensimmäistä kertaa The All-Story -lehdessä.
• Rudolf Steiner perusti Saksan antroposofisen seuran.
• Mount Katmai Alaskassa räjähti.
• Myöhemmin väärennökseksi paljastunut Piltdownin ihminen löytyi.
• Voynichin käsikirjoitus löytyi.
• Suomen ensimmäinen teknillinen opisto perustettiin Tampereelle

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

• 3. tammikuuta – Armand Lohikoski, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2005)
• 12. tammikuuta – Raoul Palmgren, suomalainen kirjailija, toimittaja, kirjallisuuden tutkija ja professori (k. 1995)
• 12. tammikuuta – Matti Petäjä, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (k. 1995)
• 19. tammikuuta – Leonid Kantorovitš, vuoden 1975 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut neuvostoliittolainen taloustieteilijä (k. 1986)
• 21. tammikuuta – Konrad Bloch, vuoden 1964 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2000)
• 28. tammikuuta – Jackson Pollock, yhdysvaltalainen taidemaalari (k. 1956)
• 2. helmikuuta – Elizabeth Gladys Dean (”Millvina Dean”), brittiläinen kartanpiirtäjä ja sihteeri (viimeinen elossa ollut Titanicin matkustaja) (k. 2009)
• 4. maaliskuuta – Ola Skjåk Bræk, norjalainen poliitikko (k. 1999)
• 7. helmikuuta – Arthur Kukkula, suomalainen helluntaisaarnaaja (k. 2016)
• 23. helmikuuta – Gunnar Hellesen, norjalainen poliitikko (k. 2005)
• 24. helmikuuta – Jiří Trnka, tšekkiläinen nukke-elokuvien ohjaaja (k. 1969)
• 25. helmikuuta – Émile Allais, ranskalainen alppihiihtäjä (k. 2012)
• 25. helmikuuta – Aimo Turunen, suomalainen kielitieteilijä ja professori (k. 2000)
• 6. maaliskuuta – Astrid Qvist, pitkäikäinen suomalainen, kuollessaan Suomen vanhin ihminen (k. 2022)
• 21. maaliskuuta – Ghazi, Irakin kuningas (1933–1939) (k. 1939)
• 23. maaliskuuta – Wernher von Braun, saksalais-yhdysvaltalainen rakettisuunnittelija (kuurakettien ”isä”) (k. 1977)
• 23. maaliskuuta – Senja Lehti, suomalainen näyttelijä (k. 1987)
• 27. maaliskuuta – James Callaghan, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1976–1979) (k. 2005)

huhtikuu–kesäkuu

• 8. huhtikuuta – Walentin Chorell, suomalainen kirjailija (k. 1983)
• 8. huhtikuuta – Sonja Henie, norjalainen taitoluistelija ja näyttelijä (kolminkertainen olympiavoittaja) (k. 1969)
• 11. huhtikuuta – John Levy, yhdysvaltalainen jazz-kontrabasisti ja liikemies (k. 2012)
• 12. huhtikuuta – Hamengkubuwono IX, indonesialainen aatelinen ja poliitikko, Indonesian varapresidentti (1973–1978) (k. 1988)
• 14. huhtikuuta – Joie Chitwood, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja ja liikemies (k. 1988)
• 15. huhtikuuta – Kim Sŏng-ju (”Kim Il-sung”), Pohjois-Korean johtaja (1946–1994) (k. 1994)
• 18. huhtikuuta – Aarne Nuorvala, suomalainen ministeri, hallintoneuvos, oikeuskansleri ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti (k. 2013)
• 19. huhtikuuta – Glenn T. Seaborg, vuoden 1951 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ydinkemisti, transuraanien tutkija (k. 1999)
• 20. huhtikuuta – Oscar Parland, suomenruotsalainen lääkäri, kirjailija ja kääntäjä (k. 1997)
• 23. huhtikuuta – Veikko Lavi, suomalainen laulaja ja lauluntekijä (k. 1996)
• 25. huhtikuuta – Peippo Uolevi Helle, suomalainen diplomi-insinööri, Rahapajan johtaja (1948–1958) (k. 1971)
• 2. toukokuuta – Salme Katajavuori, suomalainen poliitikko ja kansanedustaja (k. 2016)
• 2. toukokuuta – Axel Springer, saksalainen lehtikustantaja (k. 1985)
• 4. toukokuuta – Elvi Sinervo, suomalainen kirjailija (k. 1986)
• 8. toukokuuta – Carl Gustaf Mattias Haupt (”Matti Haupt”), suomalainen kuvanveistäjä (k. 1999)
• 8. toukokuuta – Pentti J. Voipio, suomalainen lakimies ja sukututkija (k. 2001)
• 22. toukokuuta – Herbert C. Brown, vuoden 1979 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2004)
• 26. toukokuuta – János Kádár, Unkarin kommunistijohtaja (1956–1988) (k. 1989)
• 28. toukokuuta – Patrick White, vuoden 1973 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut australialainen kirjailija (Myrskyn silmä) (k. 1990)
• 30. toukokuuta – Julius Axelrod, vuoden 1970 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2004)
• 10. kesäkuuta – Denes Agay, unkarilais-yhdysvaltalainen muusikko (k. 2007)
• 14. kesäkuuta – Aimo Robert Hauhio (”Ami Hauhio”), suomalainen taiteilija (k. 1955)
• 19. kesäkuuta – Päivö Parviainen, suomalainen pappi (k. 2015)
• 23. kesäkuuta – Alan Turing, brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija (tietojenkäsittelyn uranuurtaja: Turingin kone) (k. 1954)
• 28. kesäkuuta – Erkki Palosuo, suomalainen geofysiikan professori ja jäätutkija (k. 2007)

heinäkuu–syyskuu

• 5. heinäkuuta – Uolevi Raade, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (Neste Oy) (k. 1998)
• 10. heinäkuuta – Aimo T. Nikolainen, suomalainen teologi ja piispa (Helsingin hiippakunta) (k. 1995)
• 13. heinäkuuta – Armi Ratia, suomalainen tekstiilitaiteilija ja yritysjohtaja (Marimekko Oy:n perustaja) (k. 1979)
• 19. heinäkuuta – Tatu Vaaskivi, oululainen kirjailija, kriitikko ja esseisti (k. 1942)
• 26. heinäkuuta – Reino Oittinen, suomalainen poliitikko, Kouluhallituksen pääjohtaja ja opetusministeri, Suomen peruskoulun isä (k. 1978)
• 30. heinäkuuta – Ludwig Bölkow, saksalainen lentokoneinsinööri (k. 2003)
• 31. heinäkuuta – Milton Friedman, vuoden 1976 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2006)
• 31. heinäkuuta – Gustaf von Numers, suomalainen heraldikko, lukuisien kunnanvaakunoiden suunnittelija (k. 1978)
• 4. elokuuta – Raoul Wallenberg, ruotsalainen diplomaatti (k. 1947)
• 13. elokuuta – Salvador Luria, vuoden 1969 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut italialainen mikrobiologi (s. 1991)
• 23. elokuuta – Theodor Antonius Tugai (”Teuvo Tulio”), latvialaissyntyinen suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2000)
• 23. elokuuta – Eugene Curran Kelly (”Gene Kelly”), yhdysvaltalainen tanssija, näyttelijä, laulaja, ohjaaja ja koreografi (k. 1996)
• 25. elokuuta – Erich Honecker, Itä-Saksan eli DDR:n johtaja (1971–1989) (k. 1994)
• 27. elokuuta – Kerttu Krohn, suomalainen näyttelijä (k. 1998)
• 29. elokuuta – Teijo Joutsela, suomalainen viihdemuusikko (k. 1999)
• 30. elokuuta – Edward Mills Purcell, vuoden 1952 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1997)
• 31. elokuuta – Yrjö Keinonen, suomalainen kenraali (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1977)
• 2. syyskuuta – Eino Jurvainen, suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (k. 1986)
• 4. syyskuuta – Günther Lützow, saksalainen lentäjä (k. 1945)
• 5. syyskuuta – John Cage, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1992)
• 21. syyskuuta – Ragnhild Butenschøn, norjalainen kuvanveistäjä (k. 1992)
• 22. syyskuuta – Hàn Mặc Tử, vietnamilainen runoilija (k. 1940)
• 24. syyskuuta – Vera Telenius, suomalainen laulaja (k. 1991)
• 27. syyskuuta – Tauno Marttinen, suomalainen säveltäjä (k. 2008)
• 29. syyskuuta – Michelangelo Antonioni, italialainen elokuvaohjaaja (k. 2007)

lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Anders Andersen, tanskalainen poliitikko (k. 2006)
• 10. lokakuuta – John Austrheim, norjalainen poliitikko (k. 1995)
• 16. lokakuuta – Timo Mikkilä, suomalainen pianisti ja professori (k. 2006)
• 17. lokakuuta – Johannes Paavali I, paavi (1978) (k. 1978)
• 20. lokakuuta – Uuno Koivu, suomalainen trumpetisti (k. 1982)
• 3. marraskuuta – Alfredo Stroessner, Paraguayn diktaattori (1954–1989) (k. 2006)
• 4. marraskuuta – Gösta Hallberg-Cuula, ruotsinsuomalainen sotilas ja poliitikko (k. 1942)
• 3. marraskuuta – Atte Pakkanen, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 1994)
• 7. marraskuuta – Usko Moilanen, suomalainen kirjailija (k. 1972)
• 18. marraskuuta – Asmahan, Amal al-Atrash, syyrialainen laulaja ja muusikko (k. 1944)
• 19. marraskuuta – George Emil Palade, vuoden 1974 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen solubiologi (k. 2008)
• 20. marraskuuta – Otto von Habsburg, Itävalta-Unkarin viimeinen kruununperillinen ja poliittinen vaikuttaja (k. 2011)
• 23. marraskuuta – Nam Sung-yong, korealainen kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti (k. 2001)
• 26. marraskuuta – Eugène Ionesco, romanialaissyntyinen näytelmäkirjailija (k. 1994)
• 26. marraskuuta – Ilmo Launis, suomalainen pastori, kirjailija ja lyhytelokuvantekijä (k. 1995)
• 29. marraskuuta – Ai Xia, kiinalainen näyttelijä (k. 1934)
• 11. joulukuuta – Jaakko Ilveskoski, suomalainen arkkitehti (k. 1984)
• 12. joulukuuta – Egil Aarvik, norjalainen poliitikko (k. 1990)
• 12. joulukuuta – Thorbjørn Egner, norjalainen lastenkirjailija, piirtäjä ja lauluntekijä (k. 1990)
• 12. joulukuuta – Sverre Walter Rostoft, norjalainen liikemies ja poliitikko (k. 2001)
• 12. joulukuuta – Keijo Seppänen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1977)
• 28. joulukuuta – Teuvo Aura, suomalainen poliitikko, virkamieshallitusten pääministeri (1970 ja 1971-1972), ylipormestari, talousmies ja juristi (k. 1999)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1912 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

• 4. tammikuuta – Francis T. Nicholls, yhdysvaltalainen lakimies, prikaatikenraali ja demokraattipoliitikko (s. 1834)
• 8. tammikuuta – Dario Mattei-Gentili, italialainen katolinen arkkipiispa (s. 1842)
• 9. tammikuuta – Carl Jahn, saksalais-suomalainen kaivertaja ja taiteilija (s. 1844)
• 14. tammikuuta – Otto Liebmann, saksalainen filosofi (s. 1840)
• 16. tammikuuta – Justus Ripatti, suomalainen poliitikko, Suomalaisen puolueen kansanedustaja (s. 1863)
• 18. tammikuuta – Gustave de Molinari, alankomaalais-ranskalainen taloustieteilijä (s. 1819)
• 30. tammikuuta – Rudolf Winter, suomalainen tehtailija, kauppias ja suurlahjoittaja (s. 1862)
• 4. helmikuuta – Franz Reichelt, itävaltalais-ranskalainen räätäli, keksijä ja laskuvarjohypyn uranuurtaja (s. 1879)
• 7. helmikuuta – Dmitri Miljutin, venäläinen kreivi, kenraalimajuri, poliitikko ja ministeri (s. 1816)
• 10. helmikuuta – Joseph Lister, englantilainen lääkäri, antiseptiikan uranuurtaja (s. 1827)
• 12. helmikuuta – Gerhard Armauer Hansen, norjalainen lääketieteen tutkija (s. 1841)
• 17. helmikuuta – Alois von Aehrenthal, itävaltalainen kreivi ja diplomaatti, Itävalta-Unkarin ulkoministeri (s. 1854)
• 21. helmikuuta – Osborne Reynolds, pohjoisirlantilainen insinööri (Reynoldsin luku) (s. 1842)
• 25. helmikuuta – Vilhelm IV, Luxemburgin suurherttua (1905–1912) (s. 1852)
• 4. maaliskuuta – Johan Isak Björkstén, suomalainen lääkäri ja arkkiatri (s. 1828)
• 10. maaliskuuta – Conrad Lihr, suomalainen vuori-insinööri ja Suomen Rahapajan johtaja (s. 1831)
• 13. maaliskuuta – Johannes Askolin, suomalainen kauppias, tehtailija ja kauppaneuvos (s. 1843)
• 16. maaliskuuta – Lawrence Oates, brittiläinen armeijan kapteeni ja napatutkimusretkeilijä (s. 1880)
• 27. maaliskuuta – Alexander August Kumlin, suomalainen senaattori ja hovioikeudenneuvos (s. 1844)
• 29. maaliskuuta – John Gerrard Keulemans, alankomaalainen lintutieteilijä ja lintumaalari (s. 1842)
• 29. maaliskuuta – Robert Falcon Scott, brittiläinen meriupseeri ja Etelämanteren tutkimusmatkailija (s. 1868)
• 30. maaliskuuta – Karl May, saksalainen kirjailija (s. 1842)

huhtikuu–kesäkuu

• 4. huhtikuuta – Mauritz Frohm, ruotsalainen arkkitehti (s. 1840)
• 6. huhtikuuta – Giovanni Pascoli, italialainen runoilija (s. 1855)
• 11. huhtikuuta – Henri Brisson, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1835)
• 12. huhtikuuta – Ernest Duchesne, ranskalainen lääkäri ja tutkija (s. 1874)
• 15. huhtikuuta – RMS Titanicin haaksirikossa kuolleita:
  • laivan henkilökunnan jäseniä:
    • Thomas Andrews, brittiläinen liikemies, Titanicin suunnittelija (s. 1873)
    • Edward J. Smith, Titanicin kapteeni (s. 1850)
    • Henry Wilde, yliperämies (s. 1872)
    • William Murdoch, ensimmäinen perämies (s. 1873)
    • James Paul Moody, kuudes perämies (s. 1887)
    • Hugh McElroy, pursimies (s. 1874)
    • Jack Phillips, sähköttäjä (s. 1887)
    • Wallace Henry Hartley, viulisti ja orkesterin johtaja (s. 1878)
  • matkustajia:
    • John Jacob Astor IV, yhdysvaltalainen liikemies (s. 1864)
    • Archibald Butt, yhdysvaltalainen sotilasavustaja (s. 1865)
    • Thomas Byles, englantilainen katolinen pappi (s. 1870)
    • Sidney Leslie Goodwin, englantilainen poika (s. 1910)
    • Benjamin Guggenheim, yhdysvaltalainen liikemies ja kaivosmagnaatti (s. 1864)
    • Charles Melville Hays, yhdysvaltalainen yritysjohtaja (s. 1856)
    • William Lahtinen, amerikansuomalainen pappi (s. 1876)
    • William Thomas Stead, englantilainen toimittaja, tutkivan journalismin pioneeri (s. 1849)
    • Isidor Straus, yhdysvaltalainen liikemies ja poliitikko (s. 1845)
    • George Widener, yhdysvaltalainen miljardööri (s. 1861)
• 20. huhtikuuta – Bram Stoker, irlantilainen kirjailija (s. 1847)
• 21. huhtikuuta – Fredrik Wilhelm Grönqvist, suomalainen liikemies (s. 1838)
• 21. huhtikuuta – Siri von Essen, suomalainen näyttelijä (s. 1850)
• 27. huhtikuuta – Karl Forsström, suomalainen merikapteeni ja kalkkikiviteollisuuden kehittäjä (s. 1850)
• 2. toukokuuta – Gustaf Ferdinand Lönnbeck, suomalainen kansakoulutarkastaja ja kasvatusalan kirjailija (s. 1847)
• 5. toukokuuta – Rafael Pombo, kolumbialainen runoilija (s. 1833)
• 9. toukokuuta – Émile Duployé, ranskalainen pappi ja pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä (s. 1833)
• 12. toukokuuta – Henri Peslier, ranskalainen vesipalloilija (s. 1880)
• 14. toukokuuta – Joseph Wilson Duncan, yhdysvaltalainen prikaatikenraali
• 14. toukokuuta – August Strindberg, ruotsalainen kirjailija (s. 1849)
• 14. toukokuuta – Fredrik VIII, Tanskan kuningas (1906–1912) (s. 1843)
• 16. toukokuuta – Theodor Tallqvist, suomalainen insinööri ja rautateiden rakentaja (s. 1839)
• 18. toukokuuta – Eduard Strasburger, saksalainen kasvitieteilijä (s. 1844)
• 19. toukokuuta – Bolesław Prus, puolalainen kirjailija (s. 1847)
• 22. toukokuuta – Tekla Renfors, suomalainen runoilija ja suomentaja (s. 1872)
• 24. toukokuuta – Nikolai Sjöman, suomalainen Venäjän laivaston upseeri, Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen päällikkö (s. 1847)
• 24. toukokuuta – Heinrich Friedrich Weber, saksalainen fyysikko ja professori (s. 1843)
• 25. toukokuuta – Austin Lane Crothers, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1860)
• 26. toukokuuta – Eduardo López de Romaña, Perun presidentti (1899–1903) (s. 1847)
• 28. toukokuuta – Paul-Émile Lecoq de Boisbaudran, ranskalainen kemisti, useiden alkuaineiden löytäjä (s. 1838)
• 30. toukokuuta – Wilbur Wright, yhdysvaltalainen ilmailun uranuurtaja (s. 1867)
• 31. toukokuuta – Wilhelm Blasius, saksalainen lintutieteilijä (s. 1845)
• 31. toukokuuta – Karoliina Wahlberg, suomalainen pitsinnyplääjä (s. 1851)
• 1. kesäkuuta – Daniel Burnham, yhdysvaltalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija (s. 1846)
• 1. kesäkuuta – Iakob Gogebašvili, georgialainen opettaja, lastenkirjailija, journalisti ja kasvatustieteilijä (s. 1840)
• 1. kesäkuuta – William Wilson, skotlantilainen toimittaja ja uintivalmentaja (s. 1844)
• 6. kesäkuuta – Jaakko Merenoja, suomalainen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja ja messinkivaluri (s. 1825)
• 6. kesäkuuta – Giulio Ricordi, italialainen musiikinkustantaja ja säveltäjä (s. 1840)
• 12. kesäkuuta – Ernest Acker, belgialainen arkkitehti (s. 1852)
• 12. kesäkuuta – Väinö Lennart, suomalainen näytelmäkirjailija ja pakinoitsija (s. 1892)
• 12. kesäkuuta – Frédéric Passy, vuoden 1901 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen poliitikko ja pasifisti (s. 1822)
• 16. kesäkuuta – V. R. Kockström, suomalainen lyseon opettaja ja oppikirjojen tekijä (s. 1835)
• 19. kesäkuuta – Uno Staudinger, suomalainen liikemies, taiteen suosija ja mesenaatti (s. 1861)
• 20. kesäkuuta – Herman Avellan, suomalainen kamarineuvos ja kirjailija (s. 1820)
• 21. kesäkuuta – Stepan Gontšarov, venäläinen jalkaväenkenraali ja Suomen vt. kenraalikuvernööri (s. 1831)
• 25. kesäkuuta – Lawrence Alma-Tadema, alankomaalainen taidemaalari (s. 1836)

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Milovan Milovanović, Serbian pääministeri (1911–1912) (s. 1863)
• 1. heinäkuuta – Harriet Quimby, yhdysvaltalainen lentäjä, toinen lentolupakirjan saanut nainen (s. 1875)
• 4. heinäkuuta – Emil Stang, norjalainen poliitikko, pääministeri 1889–1891 ja 1893–1895 (s. 1843)
• 15. heinäkuuta – Francisco Lázaro, portugalilainen kestävyysjuoksija (s. 1891)
• 17. heinäkuuta – Henri Poincaré, ranskalainen matemaatikko, teoreettinen fyysikko ja tieteenfilosofi (Poincarén otaksuma) (s. 1854)
• 26. heinäkuuta – August Fellman, suomalainen yrittäjä, kapteeni ja hovineuvos (s. 1839)
• 30. heinäkuuta – Mutsuhito, Japanin Meiji-keisari (1867–1912) (s. 1852)
• 30. heinäkuuta – Friedrich Schulze, saksalainen arkkitehti (s. 1843)
• 31. heinäkuuta – Allan Octavian Hume, englantilainen poliitikko, virkamies ja lintutieteilijä (s. 1829)
• 6. elokuuta – Patrick Anthony Ludden, irlantilais-yhdysvaltalainen katolinen piispa (s. 1836)
• 7. elokuuta – Franz Hartmann, saksalainen okkultistinen kirjailija ja teosofi (s. 1838)
• 10. elokuuta – Paul Wallot, saksalainen arkkitehti (s. 1841)
• 11. elokuuta – Aleksei Suvorin, venäläinen toimittaja ja kirjailija (s. 1834)
• 12. elokuuta – Alfred Cavén, suomalainen arkkitehti (s. 1836)
• 13. elokuuta – Gioachino Cantagalli, italialainen katolinen piispa (s. 1825)
• 13. elokuuta – Jules Massenet, ranskalainen säveltäjä (Thaïs) (s. 1842)
• 16. elokuuta – Johann Martin Schleyer, saksalainen katolinen pappi, volapük-kielen laatija (s. 1831)
• 20. elokuuta – William Booth, brittiläinen metodistisaarnaaja, Pelastusarmeijan perustaja (s. 1829)
• 29. elokuuta – J. I. Warén, suomalainen upseeri ja muistelmakirjailija (s. 1851)
• 1. syyskuuta – Samuel Coleridge-Taylor, englantilainen säveltäjä (s. 1875)
• 12. syyskuuta – Otto Mauno Geers, Yhdysvaltain sisällissotaan osallistunut suomalainen merimies (s. 1837)
• 13. syyskuuta – Maresuke Nogi, japanilainen kreivi ja kenraali (s. 1849)
• 24. syyskuuta – Giovanni Battista Ceirano, italialainen autoilun ja autojen valmistuksen pioneeri (s. 1860)
• 29. syyskuuta – August Benjamin af Schultén, suomalainen kemisti (s. 1856)
• 29. syyskuuta – U. W. Telén, suomalainen opettaja, kirjakauppias, kustantaja ja suomentaja (s. 1843)
• 30. syyskuuta – Bernhard Fredrik Godenhjelm, suomalainen yliopiston lehtori, koulunjohtaja ja kirjallisuuden tutkija (s. 1840)

lokakuu–joulukuu

• 6. lokakuuta – Auguste Beernaert, vuoden 1909 Nobelin rauhanpalkinnon saanut belgialainen poliitikko ja ministeri (s. 1829)
• 12. lokakuuta – Lewis Boss, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (s. 1846)
• 19. lokakuuta – Julius Maggi, sveitsiläinen elintarviketeollisuusyrittäjä (s. 1846)
• 30. lokakuuta – James S. Sherman, Yhdysvaltain varapresidentti (s. 1855)
• 6. marraskuuta – Mykola Lysenko, ukrainalainen säveltäjä, pianisti, kapellimestari ja kansanlaulujen kerääjä (s. 1842)
• 12. marraskuuta – August Aspegren, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1844)
• 12. marraskuuta – José Canalejas, espanjalainen liberaalipoliitikko ja pääministeri (s. 1854)
• 14. marraskuuta – Hilda Käkikoski, suomalainen kirjailija (s. 1864)
• 16. marraskuuta – Dmitri Mamin-Sibirjak, venäläinen kirjailija (s. 1852)
• 20. marraskuuta – William Forsell Kirby, brittiläinen hyönteistieteilijä ja kirjallisuuden kääntäjä (s. 1844)
• 28. marraskuuta – Edvin Avellan, suomalainen tilanomistaja, valtiopäivämies, kirjailija ja kääntäjä (s. 1830)
• 28. marraskuuta – Helge Rancken, suomalainen arkkitehti (s. 1857)
• 4. joulukuuta – Archibald Gracie, yhdysvaltalainen liikemies, sotilas ja kirjailija (s. 1859)
• 6. joulukuuta – Yrjö Blomstedt, suomalainen arkkitehti ja kansatieteilijä (s. 1871)
• 6. joulukuuta – Paul Kummer, belgialainen pappi, opettaja ja luonnontieteilijä (s. 1834)
• 7. joulukuuta – George Darwin, englantilainen tähtitieteilijä ja matemaatikko, Charles Darwinin poika (s. 1845)
• 8. joulukuuta – Ludolf von Alvensleben, preussilainen kenraalimajuri (s. 1844)
• 12. joulukuuta – Luitpold, Baijerin prinssiregentti (s. 1821)
• 13. joulukuuta – August Eklöf, suomalainen kauppias ja teollisuusmies (s. 1837)
• 15. joulukuuta – Lars Knutson Liestøl, norjalainen poliitikko (s. 1839)
• 21. joulukuuta – Aukusti Alhovuori, suomalainen toimittaja, Aamulehden toimitussihteeri (s. 1863)
• 23. joulukuuta – Édouard Detaille, ranskalainen taidemaalari (s. 1848)
• 30. joulukuuta – Eduard Dippell, suomalainen arkkitehti ja liikemies (s. 1855)

Tuntematon päivämäärä

• Antoni, Suomen ortodoksisen kirkon ensimmäinen arkkipiispa (s. 1846)
• Nikolai Beloborodov, venäläinen harmonikanrakentaja (s. 1827)
• Matti Heikki Haapalainen, suomalainen laivuri ja liikemies, Oulujärven matkustaja- ja rahtilaivaliikenteen alkuunpanija
• Gustaf Heinrich Martens, lintutieteilijä (s. 1842)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Gustaf Dalén
• Nobelin kemianpalkinto: Victor Grignard ja Paul Sabatier
• Nobelin lääketieteen palkinto: Alexis Carrel
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gerhart Hauptmann
• Nobelin rauhanpalkinto: Elihu Root

Muuta

• Elokuvavuosi 1912
• Kirjallisuusvuosi 1912

Lähteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1912.