Tässä artikkelissa tutkimme 2003:n kiehtovaa elämää, jonka kokemukset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen historiaan. 2003 on kohdannut haasteita ja voittoja vaatimattomasta alusta lähtien kuuluisuuteensa, mikä on tehnyt hänestä inspiraation symbolin monille. Näillä sivuilla tutustumme hänen elämänsä intiimimpiin yksityiskohtiin, hänen vaikutukseensa yhteiskuntaan ja hänen pysyvään perintöönsä. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle matkalle 2003:n elämän läpi ja löydä hänen menestyksensä salaisuudet.
1. tammikuuta – Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin ja Pattijoen kunta Raahen kaupunkiin. Nämä olivat ensimmäiset kuntaliitokset sitten vuoden 1976, jota edeltävänä syksynä ei järjestetty kunnallisvaaleja.
1. tammikuuta – Houtskari ja Maksamaa muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi. Sipoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
2. tammikuuta – Vantaan kaupunginjohtaja Erkki Rantala ilmoitti yllättäen eroavansa virastaan työuupumuksen vuoksi ja petyttyään kaupungin poliittiseen päätöksentekoon.
10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puolsivat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustivat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttivät Natossa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600 kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
17. helmikuuta – Suomessa lakattiin käyttämästä television virityskuvaa. Sitä viimeksi käyttänyt YLE TV2 korvasi sen mobiilipeleillä.
17. helmikuuta – Hiihtäjä Kaisa Varis jäi kiinni dopingin käytöstä Val di Fiemmessä Italiassa pidetyissä hiihdon MM-kisoissa. Hopeaa voittanut naisten viestijoukkue menetti mitalinsa eikä Suomi lopulta saanut kisoista maastohiihtomitaleita.
26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.[2]
27. helmikuuta – Hämeenlinnan käräjäoikeus tuomitsi kansanedustaja Sirpa Pietikäisen 40 päivän ehdolliseen vankeuteen, 15 päiväsakkoon ja viiden kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Pietikäinen tyytyi saamaansa tuomioon.
3. maaliskuuta – Helsingin käräjäoikeus määräsi Art House -kustantamon toimitusjohtajan Heikki Haavikon paljastamaan 5 000 euron sakon uhalla yhtiön kustantaman Minne hävisivät Soneran miljardit? -kirjan kirjoittajan henkilöllisyyden. Kirja oli ilmestynyt alun perin nimimerkki Pekka Pelottoman kirjoittamana Internetissä kesällä 2002. Kirjoittajan julkistamista oli vaatinut Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander, joka oli tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.
6. maaliskuuta – Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki syytti pääministeri Paavo Lipposta siitä, että tämä oli liittänyt Suomen Yhdysvaltain Irakin-vastaiseen liittoumaan. Lipponen kiisti väitteen.
15. maaliskuuta – Presidentti Patessén poissa ollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen Keski-Afrikan tasavallassa ja julisti itsensä maan presidentiksi.
20. maaliskuuta – Pääasiassa jääkiekkovalmentajana tunnetuksi tullut Alpo Suhonen valittiin Pori Jazz -festivaalin toimitusjohtajaksi huhtikuun alusta lukien. Suhonen oli aiemmin toiminut myös Turun kaupunginteatterin johtajana vuosina 1991–1992.
23. maaliskuuta - Kimi Räikkönen voitti uransa ensimmäisen F1-kilpailunsa Malesian Grand Prix:ssä
27. maaliskuuta – Helsingin rikospoliisi ryhtyi ulkoministeriön pyynnöstä tutkimaan ministeriön salaisten ns. Irak-muistioiden vuotamista iltapäivälehtiin. Presidentin kansliapäällikköä Martti Mannista epäiltiin vuotajaksi ja hänen pääsynsä työpaikalleen Presidentinlinnaan estettiin.
2. huhtikuuta – Valtion liikuntaneuvosto ehdotti Suomen Hiihtoliiton saaman valtionavun jyrkkää pudottamista suomalaisten hiihtäjien dopingin käytön vuoksi. Useat sponsorit olivat jo vetäneet tukensa pois Hiihtoliitolta.
25. huhtikuuta – Saab-henkilöautojen valmistus Uudenkaupungin autotehtaalla päättyi. Vuodesta 1968 alkaen Uudessakaupungissa oli koottu 738 135 Saabia. Porsche Boxster -autojen valmistuksen oli tarkoitus jatkua ainakin vuoteen 2008 saakka.
30. huhtikuuta – Euroopan unioni, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, ns. tiekartan, joka edellytti muun muassa molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.
7. toukokuuta – L. Paul Bremer nimitettiin Coalition Provisional Authorityn johtoon. Hän erotti tuhannet Irakin Baath-puolueen jäsenet valtion töistä ja hajotti 400 000 miehisen Irakin armeijan.[4]
7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5–6, johdettuaan toisessa erässä viiden minuutin pelin jälkeen vielä 5–1.
16. toukokuuta – CasablancassaMarokossa tehtiin useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
26. toukokuuta – TurkistaZaragozaan matkalla ollut, Espanjan ISAF-joukkoja kuljettanut ukrainalainen Jak-42-lentokone putosi lähellä Trabzonia. Onnettomuudessa kuoli 12 miehistön jäsentä ja 62 sotilasta, mikä oli Espanjan armeijan pahin rauhanaikainen onnettomuus.
27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
8. kesäkuuta – Sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa väkivaltaisten taistelujen jälkeen.
8. kesäkuuta – Puolassa päättyi kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Jäsenyyttä kannatti yli 77 prosenttia äänestäneistä.
11. kesäkuuta – Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski päätti olla nostamatta vakoilusyytteitä Alpo ja Jukka Rusia vastaan, koska todisteita heitä vastaan ei ollut riittävästi.
14. kesäkuuta – Tšekissä järjestetty kaksipäiväinen kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä päättyi. Äänestäneistä yli 77 prosenttia oli jäsenyyden kannalla.
24. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti Matti Vanhasenhallituksen. Jäätteenmäen hallitukseen verrattuna ministerilista säilyi lähes ennallaan.
25. kesäkuuta – Suomen Keskustan kansanedustaja Markku Koski valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi hänen edeltäjänsä Seppo Kääriäisen siirryttyä Vanhasen hallituksen puolustusministeriksi.
26. kesäkuuta – Haagin sotarikosoikeudessa tuomittu Bosnian serbitasavallan entinen presidentti Biljana Plavšić tuotiin Ruotsiin lähellä Örebrota sijaitsevaan Hinsebergin naisvankilaan kärsimään 11 vuoden vankeusrangaistustaan, joka oli langetettu hänelle 27. helmikuuta. Plavšić vapautettiin lokakuussa 2009.
2. heinäkuuta – EU:n puheenjohtajamaan Italian pääministeri Silvio Berlusconi totesi EU-parlamentin sosialistiryhmän saksalaisen puheenjohtajan Martin Schulzin olevan sopiva henkilö keskitysleirinkapon rooliin valmisteilla olleessa elokuvassa. Berlusconin lausunto herätti Saksassa suuren suuttumuksen ja liittokansleri Gerhard Schröder perui suunnittelemansa lomamatkan Italiaan.
15. elokuuta – YK.n pääsihteeri Kofi Annan saapui lomamatkalle Suomeen. Matkan ainoa virallinen osa oli tapaaminen presidentti Tarja Halosen kanssa.
16. elokuuta - Gösta Erik Sundqvist kuoli, hän oli suomalainen muusikko, radiokoomikko ja tuottaja. Hän toimi Leevi and the Leavings -yhtyeen laulajana sen perustamisesta lähtien. Hän myös sävelsi, sanoitti ja sovitti itse kaikki yhtyeen kappaleet.
19. elokuuta – YK:n päämajana Bagdadissa toiminut Canal-hotelli räjäytettiin itsemurhaiskussa, 24 ihmistä kuoli, suurin osa YK:n henkilöstöä. Isku sai YK:n ja monet kansainväliset järjestöt vetäytymään Irakista.[4] Pääsihteeri Kofi Annan joutui tapauksen vuoksi keskeyttämään lomamatkansa Suomessa.
30. elokuuta – 40 vuotta vanha venäläinen projekti 627A -luokan ydinsukellusvene K-159 upposi Barentsinmerellä, kun sitä oltiin hinaamassa romutettavaksi.[6] Veneessä olleista kymmenestä merimiehestä yhdeksän hukkui. Venäjän viranomaiset vakuuttivat, ettei sukellusvene aiheuttanut ympäristöhaittoja.
Syyskuu
1. syyskuuta – Suomessa tuli voimaan laki partisaanien uhreille maksettavista korvauksista. Neuvostoliittolaisten partisaanien Suomen puolelle tekemissä hyökkäyksissä oli jatkosodan aikana 1941–1944 kuollut 154, loukkaantunut 53 ja kadonnut 19 ihmistä.
10. syyskuuta – Matkapuhelimien latureita valmistava Salcomp Oy ilmoitti lakkauttavansa tehtaansa Kemijärvellä ja siirtävänsä tuotannon Kiinaan. Suurin osa tehtaan työntekijöistä irtisanottiin ja julkisuudessa heräsi keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta.
22. syyskuuta – Jopa 7 800 minkkiä päästettiin häkeistään Kokkolassa sijainneella turkistarhalla. Suurin osa eläimistä saatiin kiinni. Eläinten vapautusrintama EVR hyväksyi iskun, mutta Animalia tuomitsi sen. Sisäministeri Kari Rajamäki ilmoitti pitävänsä turkistarhoille tehtyjä iskuja ”ekoterrorismina”.
30. syyskuuta – Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi sisäministeriön entisen kansliapäällikön Kari Häkämiehen yli 3000 euron sakkoihin kolmesta pahoinpitelystä. Häkämies myönsi pahoinpidelleensä naisystäväänsä kolmeen otteeseen kesämökillään Fiskarsissa Pohjan kunnassa.
Lokakuu
1. lokakuuta – Suomessa tuli voimaan uusi järjestyslaki, joka korvasi kaupunkien ja kuntien omat järjestyssäännöt.
12. marraskuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 23 ihmistä IrakissaNasirijassa. Uhrien joukossa olivat sodan ensimmäiset italialaistappiot.
15. marraskuuta – Kaksi autopommia räjähti samanaikaisesti IstanbulissaTurkissa kahden synagoogan edessä surmaten 25 ihmistä ja haavoittaen 300. Al-Qaida kertoi olevansa iskusta vastuussa.
18. marraskuuta – Amer-yhtymä ilmoitti luopuvansa perinteisestä toimialastaan, tupakan valmistuksesta ja keskittyvänsä jatkossa urheiluvälineiden tuotantoon, maahantuontiin ja tukkukauppaan. Amer-yhtymä oli valmistanut yksinoikeuden turvin Suomessa yhdysvaltalaisen Philip Morris -konsernin tuotteita ja sen hallussa oli ollut noin 75 prosenttia Suomen tupakkamarkkinoista. Päätös merkitsi tupakkatuotteiden valmistuksen loppumista Tuusulassa ja noin 260 henkilön irtisanomista.
20. marraskuuta – Poplaulaja Michael Jackson pidätettiin syytettynä lapsen hyväksikäytöstä.
20. marraskuuta – Suomen Hiihtoliiton entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä vastaan nostettiin Vantaan käräjäoikeudessa syytteet salakuljetuksesta ja petoksesta. Hänen epäiltiin salakuljettaneen Suomeen epo- ja kasvuhormoneja vuosina 1999–2000.
2. joulukuuta – Venäjä kieltäytyi ratifioimasta Kioton ilmastosopimusta, koska se katsoi sopimuksen vaarantavan maan talouskasvun. Päätöksen katsottiin yleisesti mitätöivän koko sopimuksen, koska myös Yhdysvallat oli jättäytynyt sen ulkopuolelle.
7. joulukuuta – Presidentti Robert Mugabe ilmoitti Zimbabwen eroavan Brittiläisestä kansainyhteisöstä. Zimbabwe oli jo aiemmin erotettu yhteisöstä määräajaksi vuonna 2002 pidettyjen, vilpillisiksi leimattujen presidentinvaalien jälkeen.
18. joulukuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Egon Krenz vapautettiin vankilasta hänen kärsittyään loppuun vankeusrangaistuksensa. Krenz oli vuonna 1997 tuomittu osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden ihmisten ampumiseen.
31. joulukuuta – Suomen Tietotoimiston radiouutiset kuultiin viimeistä kertaa Yleisradiosta kello 19. Näin katkesi radiotoiminnan alkuajoista, vuodesta 1926, keskeytyksettä jatkunut perinne. Tämän jälkeen STT:n uutisia on yhä kuultu muun muassa paikallisradioista.
Muuta
Tuntematon päivämäärä
Tammikuu – Kokoomuksen puoluesihteeri Heikki A. Ollila ehdotti Vihreän liiton sulauttamista Kokoomukseen. Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara torjui ajatuksen. Ollilan ehdotusta pidettiin lähestyviin eduskuntavaaleihin liittyvänä taktiikkana.
Elokuu – Kymmeniä tuhansia ihmisiä menehtyi Euroopassa lämpöaallon seurauksena.
Marraskuu – Elina Sanan julkaisema kirja Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle herätti keskustelun Suomesta jatkosodan aikana Saksaan luovutettujen yli 3 000 ihmisen kohtalosta. Sanan kirjan mukaan joukossa oli ollut useita juutalaisia. Yhdysvaltalainen Wiesenthal-keskus vaati Suomea selvittämään asian ja saattamaan luovutuksista vastanneet henkilöt rangaistuksiin. Elina Sana sai teoksestaan Tieto-Finlandia-palkinnon8. tammikuuta2004.
24. lokakuuta – Charlotte Cleverley-Bisman, uusiseelantilainen vakavasta infektiotaudista ja neloisamputaatiosta selvinnyt, tieteellisen mielenkiinnon kohteena oleva henkilö