X
Tässä artikkelissa haluamme käsitellä ongelmaa X:stä, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. X on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta sekä tiedeyhteisössä että suuressa yleisössä, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia X:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Perehdymme sen vaikutuksiin sekä yksilötasolla että kollektiivisella tasolla analysoimalla sen merkitystä niinkin erilaisilla aloilla kuin talous, teknologia, terveys, kulttuuri ja ympäristö. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkökulman, jonka avulla voimme ymmärtää X:n merkityksen ja monimutkaisuuden nykyään.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24. kirjain. X-kirjaimen nimi on suomen kielessä äks (aiemmin myös eks) ja äännearvo . X-kirjaimella on kuitenkin eri kielissä useita erilaisia ääntämistapoja. Foneettisessa kirjoituksessa x-kirjaimella merkitään niin sanottua ach-äännettä.
Latinalaista X-kirjainta vastaa kreikkalaisessa kirjaimistossa kirjain khii (Χ, χ), kyrillisessä kirjaimistossa puolestaan kyrillinen Х (х), joilla on samankaltainen ulkonäkö ja alkuperä. Ääntämykseltään ne muistuttavat h:n tai kh:n tapaisia äänteitä tai äännettä . Yhdennäköisyydestään huolimatta eri X-kirjaimet ovat Unicode-merkistössä eri merkkejä. Äännearvoa vastaava kreikkalainen kirjain on ksii (Ξ, ξ).
Historiaa
X-kirjain on kehittynyt kreikan kirjaimesta khii (Χ). Khiin äännearvo itäkreikassa oli kh, mutta latinassa siitä tuli ks Etelä-Italiassa asuneiden kreikkalaisten mallin mukaisesti.
X suomen kielessä
Nykysuomessa x-kirjainta käytetään vain vierasperäisissä erisnimissä ja sitaattilainoissa. Se ääntyy tavallisesti .
X-kirjain on aiemmin ollut suomen kirjakielessä yleinen ks-äänneyhtymän merkki. Mikael Agricola käytti ks:n merkkinä aina x-kirjainta. X-kirjain korvattiin ks-merkinnällä 1810–1840-lukujen kuluessa.
X muissa kielissä
X:n äännearvo on eurooppalaisissa kielissä enimmäkseen ks. Useissa eurooppalaisissa kielissä x-kirjainta käytetään vain rajoitetusti vieraskielisissä sanoissa tai sitä ei käytetä ollenkaan. Ranskassa x voi ääntyä gz, s tai z; monessa sanassa se on "mykkä".
Muita esitystapoja
- Morseaakkosissa X merkitään: -..-
- Radioaakkosissa X on suomalaisen standardin mukaan äksä ja NATO-standardin mukaan X-ray
- Pistekirjoituksessa (Braille) X merkitään:
- Tietokoneissa X koodataan eri merkistöissä seuraavasti:
| X | x | |
|---|---|---|
| ASCII | 88 | 120 |
| Unicode | U+0058 | U+0078 |
X-kirjaimen merkityksiä
- x merkitsee jotain tuntematonta, esimerkiksi henkilöä.
- Matematiikassa:
- x on (ensimmäinen) tuntematon muuttuja.
- x on koordinaatiston vaaka-akselin muuttuja.
- x-kirjainta käytetään joskus teknisistä syistä kertolaskun merkkinä rivinkeskisen ×-merkin korvikkeena.
- X on roomalainen numero kymmenen.
- X on fysiikassa reaktanssin tunnus.
- X on ksenonin entinen kemiallinen merkki.
- X on perinnöllisyystieteessä X-kromosomi.
- X on angloarabi-hevosrodun tunnus.
- X voi tarkoittaa myös yhtyettä, albumia tai musiikkikappaletta, katso X (täsmennyssivu).
Lähteet
- ↑ Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello, 2008, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Wichmann, Yrjö ym.: Tietosanakirja. Hakusana X. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909–1922. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lehikoinen Laila, Kiuru Silva: ”Ortografian kehitys”, Kirjasuomen kehitys, s. 61–73. 4. painos. Helsinki: , 1998. ISBN 951-45-8117-2.
- ↑ Lauerma, Petri: Vieraiden grafeemien väistyminen varhaisnykysuomesta etenkin Jakob Johan Malmbergin tuotannon valossa. Virittäjä, 2007, nro 3, s. 322–345. Artikkelin verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c d e f Ahola, Veikko; Kuhlman, Irmeli & Luotio, Jorma: Tietojätti 2000, s. 970. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta X Wikimedia Commonsissa
