Markkinaoikeus

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Markkinaoikeus, joka on tällä hetkellä herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Markkinaoikeus on ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kautta historian Markkinaoikeus on ollut analyysin ja pohdinnan kohteena, mikä on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt monenlaisia ​​reaktioita. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää analysoida Markkinaoikeus perusteellisesti, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus yhteiskuntaan ja tutkia mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän ongelman ratkaisemiseksi. Kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tarjoamiseksi tähän artikkeliin kootaan erilaisia ​​näkökulmia ja argumentteja, jotka liittyvät Markkinaoikeus:een, tarkoituksena tarjota globaali ja pohdiskeleva katsaus tähän asiaan.
Markkinaoikeus
Marknadsdomstolen
Perustettu 1. maaliskuuta 2002
Tehtävä Erityistuomioistuin
Ministeriö Oikeusministeriö
Päätoimi­paikka Radanrakentajantie 5
Helsinki
Valtio Suomi
Ylituomari Jussi Karttunen
Aiheesta muualla
Sivusto

Markkinaoikeus (ruots. marknadsdomstolen; lyhenne MAO, MaO tai MO[1]) on markkinaoikeudellisiin asioihin keskittynyt erityistuomioistuin Suomessa.[2]

Helsingissä sijaitseva markkinaoikeus perustettiin 1. maaliskuuta 2002 ja se korvasi kilpailuneuvoston ja markkinatuomioistuimen. Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvat muun muassa kilpailuoikeudelliset, kuluttajansuojaan liittyvät ja markkinoiden toimintaan liittyvät asiat. Markkinaoikeus, kuten muutkin erityistuomioistuimet, käyttää lainopillisten jäsenten lisäksi kunkin alan asiantuntijoita kokoonpanossaan. Käytännössä hankinta-asiat ratkaistaan ilman sivutoimisia asiantuntijajäseniä. Markkinaoikeuden ylituomari on Jussi Karttunen.[3]

Oikeudenkäynti markkinaoikeudessa tapahtuu joko riita- tai hallintolainkäytön järjestyksessä. Riita-asioina käsitellään kuluttajansuoja-asiat sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaiset asiat. Riita-asioina käsitellään muidenkin lakien mukaisia asioita, jotka liittyvät kuluttajansuojaan esimerkiksi mainonnan kautta. Sen sijaan julkisiin hankintoihin liittyvät sekä kilpailunrajoituksista annetun lain mukaiset kilpailuasiat käsitellään hallintolainkäyttöasioina. Riippuen asian laadusta markkinaoikeuden päätöksistä voi valittaa joko korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen on valitusluvanvaraista, kun taas korkeimpaan hallinto-oikeuteen voidaan valittaa suoraan. Käsittely hallintolainkäyttöasioissa on pääosin kirjallista. Suullisten käsittelyjen järjestäminen on kuitenkin yleistä kilpailuasioissa ja markkinaoikeuden niissä asiaryhmissä, joissa muutoksenhakutie ohjautuu korkeimpaan oikeuteen.

Markkinaoikeus käsittelee vuosittain satoja asioita. Yleisin asialuokka on julkisiin hankintoihin liittyvät asiat. Ensimmäisen yrityskaupan markkinaoikeus kielsi vuonna 2020.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 26.4.2013.
  2. Markkinaoikeus (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. MAO:n johto ja lainkäyttöhenkilöstö - Markkinaoikeus www.markkinaoikeus.fi. Viitattu 29.3.2020.
  4. Markkinaoikeus ei anna Keskon ostaa Heinon Tukkua Yle, 2020

Aiheesta muualla