Käräjäoikeus
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Käräjäoikeus:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä tutkimme kaikkia Käräjäoikeus:n olennaisia näkökohtia. Analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen merkitystä tänään ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi tarkastelemme erilaisia lähestymistapoja ja asiantuntijalausuntoja Käräjäoikeus:stä tarjotaksemme laajan ja täydellisen yleiskatsauksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Tämän artikkelin avulla uppoudumme Käräjäoikeus:n löytö- ja ymmärtämismatkalle ymmärtääksemme täysin sen merkityksen tänään ja tuleville sukupolville.
Käräjäoikeus (lyhenne KO tai KäO, ruots. tingsrätt) on Suomessa ja Ruotsissa tuomioistuin, joka toimii tuomiopiirinsä yleisenä alioikeutena. Käräjäoikeudessa käsitellään ensimmäisenä asteena riita-, rikos- ja hakemusasioita.
Suomessa toimii 20 käräjäoikeutta. Käräjäoikeutta johtaa laamanni ja varsinaisina alioikeustuomareina toimivat käräjätuomarit. Lisäksi käräjäoikeudessa voi olla käräjäviskaaleja ja tuomioistuinharjoitteluaan suorittavia notaareja. Heidän toimivaltansa on käräjätuomaria suppeampi. Varsinaisen lainkäyttöhenkilöstön lisäksi kansliassa toimivat käräjäsihteerit voivat ratkaista eräitä selviä ja riidattomia velkomus- ja hakemusasioita.
Rikosasiat käräjäoikeus käsittelee tavallisimmin lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja sekä kaksi maallikkotuomaria eli lautamiestä. Vaativaa rikosasiaa käräjäoikeus saattaa käsitellä laajennetussa lautamieskokoonpanossa, jossa normaaliin kokoonpanoon on lisätty mahdollisesti yksi lainoppinut lisäjäsen ja mahdollisesti yksi maallikkojäsen. Näin toimitaan yleensä, jos asian käsittelyn odotetaan kestävän kauan, sillä tämä mahdollistaa yhden lainoppineen jäsenen ja kahden maallikkojäsenen tippumisen pois kokoonpanosta. Tuomiovaltainen käräjäoikeus on lautamieskokoonpanossa, jos läsnä on lainoppineen puheenjohtajan lisäksi kaksi lautamiestä. Kesken asian käsittelyn kokoonpanoon ei koskaan lisätä tuomareita. Vähäiset rikosasiat käräjäoikeus voi ratkaista myös yhden lainoppineen tuomarin istunnossa.
Siviiliasioissa tavallisimmin oikeutta istuu yksi lainoppinut tuomari. Lainopillisesti hankalat asiat käsitellään kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa.
Asianosainen voi valittaa käräjäoikeuden tekemästä ratkaisusta hovioikeuteen 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Useimmissa asiaryhmissä ratkaisuun tyytymättömän on ilmoitettava tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Jos ratkaisusta ei ilmoiteta tyytymättömyyttä tai tyytymättömyyden ilmoittamisesta huolimatta siitä ei valiteta säädettyjen määräaikojen kuluessa, tulee käräjäoikeuden ratkaisusta lainvoimainen.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo: K Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.2.2016.
Aiheesta muualla
- Käräjäoikeuksien yhteystiedot (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lautamies käräjäoikeudessa – Istuntojen kokoonpanot Oikeusministeriön esitteitä. Helsinki: Oikeusministeriö. Arkistoitu 21.4.2008. Viitattu 19.12.2015. (archive.org)
- Tuomioistuinlaki (25.8.2016/673) (Arkistoitu – Internet Archive)