Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Hyvinkään Tahko:n kiehtovaan maailmaan. Hyvinkään Tahko on ollut eri aloilla kiinnostava aihe alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti. Kautta historian Hyvinkään Tahko on osoittanut vaikutustaan yhteiskunnassa, kulttuurissa, tekniikassa, politiikassa ja monilla muilla aloilla. Syvällisen analyysin avulla tutkimme Hyvinkään Tahko:n ympärillä esiin nousseita erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa kattava näkemys Hyvinkään Tahko:stä ja tarjota asiaankuuluvaa ja päivitettyä tietoa niille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan tietämystään tästä aiheesta.
Hyvinkään Tahko on pesäpallon erikoisseura, ja miesten joukkue pelaa Superpesistä. Naisten joukkue luopui paikastaan Ykköspesiksessä kauden 2010 jälkeen. Joukkue kuitenkin nousi takaisin ykköspesikseen vuonna 2015.[2][3] Naisten joukkue nousi takaisin Superpesikseen kaudeksi 2018. Tahkon kotikenttänä toimii Pihkalan pesäpallostadion.[4]
Hyvinkään Tahko perustettiin 26. toukokuuta1915 Hyvinkään Aseman kansakoululla. Seuran perustamiskokouksessa puheenjohtajana toimi Akseli Vuoristo. Tahkon alkuvuosina lajina toimi aluksi hiihto ja seuran Tyyne Palojoki saavuttikin 1916 SM-pronssia. Vuonna 1918 seuran toimintaan otettiin mukaan paini ja vuonna 1920 pesäpallo. Alkuvuosina seuran suurin menestys tuli yleisurheilusta, jossa Ilmari Nikander ja Väinö Salo voittivat seiväshypyssä SM-kultaa, Akki Turma 10-ottelun SM-hopeaa ja Urho Petäjä 110-metrin aitojen SM-pronssia.
Rekisteröitynä yhdistyksenä seuran nimeksi vahvistettiin Hyvinkään Tahko ry vuonna 1947.[5]
Tunnukset
Peliasu
Hyvinkään Tahko pelaa ottelunsa keltaisissa peliasuissa, joissa on tummat raidat. Peliasun aluspaita on musta. Miesten joukkueen kypärät ovat mustat, naisten ja juniorien keltaiset. Varapaita on valkoinen, jossa on mustat raidat.
Hyvinkään Tahko pelaa kotiottelunsa Pihkalassa. Sen yleisöennätys syntyi 1992 ensimmäisessä SM-finaalissa Sotkamoa vastaan, jolloin ottelua oli katsomassa 7640 katsojaa.[4]
Hyvinkään Tahkon junioritoiminnasta vastaa omalla nimellään toimiva JunioriTahko. JunioriTahkon alaisuudessa toimii 14 juniorijoukkuetta, joista 3 on tyttöjen ja 13 poikien. Tytöillä on toimintaa C-, D- ja E-junioreissa ja pojilla A-junioreista G-junioreihin. Superpesiksen lisäksi seurassa toimii 4 muuta aikuisjoukkuetta.[6]
Tahko pelasi miesten koripallon pääsarjatasolla yksitoista kautta.[7] Tahkon suurin saavutus koripallossa oli SM-pronssin voittaminen vuosina 1980 ja 1981.[8] Naisten pääsarjassa Tahko pelasi viisi kautta sijoittuen parhaimmillaan viidenneksi. Seuran tunnettuja kasvatteja ovat Markku Larkio ja Peter Muhonen, joiden johdolla seura voitti kahdesti nuorten SM-kultaa.[9] Kaudella 1997–1998 koripallotoiminta siirtyi Hyvinkään Pontevalle.[10]
Hyvinkään Tahkon edustajat neuvottelivat promoottori Jorma Weneskosken kanssa vuonna 1964 The Beatles yhtyeen tuomisesta esiintymään Hyvinkään lentokentällä tai urheilukentällä 27.5.1965.
Neuvotteluissa oli jo päästy sopimukseen palkkioista, mutta tahkolaiset perääntyivät konsertista helmikuussa 1965, koska aikataulu olisi ollut liian tiukka talkoo- ja vapaaehtoisvoimin järjestää The Beatlesin konsertti. [29]