Brian Kobilka

Tämän päivän artikkelissa puhumme Brian Kobilka:stä, aiheesta, joka on vanginnut monien ihmisten huomion ajan mittaan. Brian Kobilka on konsepti, joka on herättänyt keskustelua eri alueilla henkilökohtaisesta ammatilliselle tasolle. Ilmestymisestään lähtien Brian Kobilka on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja uteliaissa, jotka haluavat ymmärtää sen merkitystä ja vaikutuksia yhteiskuntaan. Kautta historian Brian Kobilka on osoittanut kykynsä vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja toimintaan, ja tässä artikkelissa tutkimme joitain syitä sen merkityksen ja jatkuvan läsnäolon takana elämässämme.

Brian Kobilka
Kobilka vuonna 2007
Kobilka vuonna 2007
Henkilötiedot
Syntynyt1955
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Robert Lefkowitz
Instituutti Stanfordin yliopisto
Tutkimusalue Kristallografia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto

Brian K. Kobilka (1955 Little Falls) on yhdysvaltalainen tieteilijä, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2012 G-proteiinikytkentäisten reseptorien tutkimisesta. Hän jakoi palkinnon Robert Lefkowitzin kanssa.

Lefkowitz ja Kobilka tutkivat proteiineja, joiden avulla ihmiskehon solut reagoivat ympäristöstä tuleviin signaaleihin. Palkintoraadin mukaan tutkijat ovat tehneet uraauurtavaa työtä solureseptoreiden kanssa. Kobilka liittyi Lefkowitzin johtamaan työryhmään 1980-luvulla ja onnistui eristämään β-adenergistä reseptoria koodaavan geenin. Kobilka on myös mallintanut adenergisen reseptorin, G-proteiinin ja reseptorin agonistin muodostaman kompleksin rakenteen käyttämällä hyväksi röntgenkristallografiaa. Hän toimii lääketieteen ja molekulaarisen ja solufysiologian professorina Stanfordin yliopistossa.

Lähteet

  1. Hallamaa, Teemu: Kemian Nobel-palkinto Yhdysvaltoihin Yle Uutiset. 10.10.2012. Viitattu 10.10.2012.
  2. Press Release: Smart receptors on cell surfaces Nobelprize.org. Kungliga Ventenskapsakademin. Viitattu 10.10.2012. (englanniksi)
  3. Scientific Background on the Nobel Prize in Chemistry 2012: Studies of G-protein-coupled receptors Kungliga Ventenskapsakademin. Viitattu 10.10.2012. (englanniksi)
  4. Kemian nobel solun reseptorien tutkijoille Tiede.fi. Viitattu 10.10.2012.