Åbo Akademi

Åbo Akademi
lat. Academia Aboensis
Perustettu	1918
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Mikael Lindfelt[1]
Kansleri	Carl G. Gahmberg[2]
Henkilökunta	1100
Opiskelijoita	5500
Jatko-opiskelijoita	897
Sijainti	Turku ja Vaasa, Suomi
Osoite	Tuomiokirkkotori 3, 20500 Turku
Yhteistyö	Coimbra-ryhmä
Sivusto	www.abo.fi
Infobox OK

Åbo Akademi (lyhenne ÅA^[3]) on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto. Se perustettiin lahjoitusvarojen turvin 1918^[4][5] ja oli toinen Suomeen perustettu yliopisto, Suomen neljäs korkeakoulu Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun jälkeen ja myös ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen yliopisto.^[6] Åbo Akademissa on neljä tiedekuntaa, joilla on osittain toimintaa Vaasassa. Kasvatustiedettä opetetaan pääosin Vaasan yksikössä kuten myös osittain valtio- ja sosiaalitieteitä.

Åbo Akademiin kuuluu myös useita erillislaitoksia sekä tutkimusyksikköjä. Yliopiston strategiset tutkimusprofiilit ovat vähemmistötutkimus, molekulaarinen prosessi- ja materiaalitekniikka, lääkekehitys ja diagnostiikka sekä meri ja merenkulku.

Opiskelijoita Åbo Akademissa on noin 5 500 ja henkilökuntaa noin 1 100^[7]. Yliopisto oli yksityinen vuoteen 1981 asti^[4], jolloin se viimeisenä Suomen yliopistoista valtiollistettiin. Åbo Akademin säätiö omistaa ja ylläpitää edelleen suuren osan yliopiston käyttämistä kiinteistöistä.

Yliopistolain 79 § mukaan opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää riittävää ruotsin kielen taitoa opintojen harjoittamiseksi ruotsiksi^[8]. Kielitaidon voi todistaa monella eri tavalla^[9].

Yliopiston kanslerina toimii vuodesta 2020 Carl Gustav Gahmberg.^[2]

Vuonna 2015 Åbo Akademi lakkautti aikaisemmat yksikkönsä ja perusti neljä uutta tiedekuntaa.^[10]

• Humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunta
• Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunta
• Yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja oikeustieteiden tiedekunta
• Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta

Åbo Akademin kirjaston pääkirjasto sijaitsee yliopiston yhteydessä. Lisäksi sillä on pääkirjaston (Kirjatorni) lisäksi kolme kampuskirjastoa Turussa ja Vaasassa. Kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus vuodesta 1919.^[11]

Vuonna 2010 yliopistossa otettiin käyttöön uusi tiedekuntarakenne, joka toi yliopistoon kolme tiedekunta-aluetta, johon erilliset laitokset (joissakin tapauksissa tiedekunnat) kuuluivat. Yksiköt lakkautettiin vuonna 2015 siirryttäessä nykyiseen tiedekuntajakoon.

Humanistinen, kasvatustieteellinen ja teologinen tiedekunta-alue

• Humanistinen tiedekunta
• Kasvatustieteellinen tiedekunta (toimii pääosin Vaasassa)
• Teologinen tiedekunta
• Psykologian ja logopedian laitos

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-alue

• Kauppakorkeakoulu
• Sosiaalitieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
• Valtiotieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
• Oikeustieteiden laitos

Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta-alue

• Biotieteiden laitos
• Tietotekniikan laitos
• Kemiantekniikan laitos
• Luonnontieteiden laitos

Tiedekuntia on yhdistetty ja muutettu niiden nimiä^[12]

• humanistinen tiedekunta (1918–2010)
• matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1918–2010)
• valtiotieteellinen tiedekunta (1918–1980)
• kemiallis-teknillinen tiedekunta (1920–2006)
• teologinen tiedekunta (1924–2010)
• kauppakorkeakoulu (1927–1980)
• kasvatustieteellinen tiedekunta (1974–2010)
• taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta (1980–2010)
• yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta (1992–2010)
• teknillinen tiedekunta (2006–2010)

• Åbo Akademi kuuluu 37 eurooppalaisen yliopiston muodostamaan Coimbra-ryhmään.
• Åbo Akademi osallistuu Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toimintaan yhdessä Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa

• 1918–1921: Edvard Westermarck
• 1921–1929: Severin Johansson
• 1929–1936: Otto Andersson
• 1936–1942: Rolf Pipping
• 1942–1950: Georg Olof Rosenqvist
• 1950–1957: Lars Erik Taxell
• 1957–1962: Sven Lindman
• 1962–1966: Oscar Nikula
• 1966–1969: Nils Erik Enkvist
• 1969–1975: Karl-Gustav Fogel
• 1975–1978: Kurt Nyholm
• 1978–1982: Bill Widén
• 1982–1988: Caj-Gunnar Lindström
• 1988–1997: Bengt Stenlund
• 1997–2005: Gustav Björkstrand
• 2006–2014: Jorma Mattinen
• 2015–2019: Mikko Hupa
• 2019–2021: Moira von Wright^[13]
• 2022–: Mikael Lindfelt

• Åbo Akademis Studentkår, Åbo Akademin ylioppilaskunta
• Åbo Akademin säätiö
• Turun akatemia

• Villstrand, Nils Erik: Åbo Akademi i sin början 1918–1945. Åbo: Åbo Akademis förlag, 2019. ISBN 978-951-765-925-3

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Åbo Akademi.

• Turku kutsuu isänmaan toivoja. Ylen Elävä arkisto.
• Åbo Akademi. Suomenkielinen kotisivu.
• Åbo Akademi Vaasassa. (Arkistoitu – Internet Archive) Sivut vain ruotsiksi, infoa englanniksi.
• Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa: Erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Åbo Akademi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)