Villinki
Nykyään Villinki on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Villinki on ollut useiden vuosien ajan keskustelun, keskustelun ja analyysin kohteena eri aloilla ja tieteenaloilla. Sen merkitys ylittää rajat ja sillä on ollut suuri vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Villinki on ollut tutkimuksen, tutkimuksen ja kehityksen kohteena, ja sen vaikutus näkyy yhä selvemmin nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Villinki:n aihetta syvällisesti, tarkastelemme sen eri puolia ja ongelmia sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään.
| Villinki | |
|---|---|
| Villinge | |
 Kaupungin kartta, jossa Villinki korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Kaakkoinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 50 |
| Pinta-ala | 1,68 km² |
| Väkiluku | 9 (1.1.2009) |
| Väestötiheys | 5,36 as./km² |
| Osa-alueet | on osa Laajasalon peruspiiriä |
| Postinumero(t) | 00850 |
| Lähialueet |
Itäsaaret Jollas Kallahti Santahamina Vartiosaari |
Villinki (ruots. Villinge) on saari Helsingin edustalla ja Helsingin kaupunginosa. Saaressa on Villingin kartano, joka erotettiin Degerön kartanon maista vuonna 1798. Sen päärakennus on 1860-luvulta. Kartanon ympärillä on vanhoja ”puupitsihuviloita” 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Niistä neljäkymmentä on jäljellä. Museovirasto on luokitellut Villingin merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi rakennusympäristöksi.
Villingin alue kuului jo keskiajalla Helsingin pitäjään. Villinge Gårds Aktiebolag -yhtiön omistaman kartanon maista erotettiin 1800-luvun lopulla, mutta varsinkin 1910-luvulla kymmenittäin pieniä tiloja helsinkiläisten kesähuvila-alueiksi. Villingin saariryhmän itäisin osa, Itä-Villinki, on Suomenlinnan linnoitusvyöhykkeeseen kuuluvana ollut valtion omistuksessa. Villinki kuului osana vuonna 1922 muodostettuun Degerön taajaväkiseen yhdyskuntaan, ja kun alue vuoden 1946 alussa liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa, Villinki tuli muodostamaan oman kaupunginosansa. Kaupunginosaan ei ole vahvistettu asemakaavaa, vaan se on säilyttänyt huvila-asutuksen luonteensa.
Villingin nimi esiintyy vanhoissa asiakirjoissa muun muassa muodoissa Villingby (1544), Villingh (1545), Wilinge (1556) ja Willinge (1558). Axel Olof Freudenthalin mukaan nimi on ing-johdos muinaisruotsin sanasta vidher 'metsä'. Vuonna 1959 kaupunginosan suomenkieliseksi nimeksi vahvistettiin äänteelliseksi mukaelmaksi vakiintunut Villinki.
-
KFUM:n partiolaisia Villingissä vuonna 1914. -
Entinen kustantaja K. E. Holmin huvila, Villingin ensimmäinen kesähuvila, kuvattuna vuonna 1969.
Lähteet
- ↑ Museovirasto
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 227. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 29.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 227.
Aiheesta muualla
- Nygård Stefan. Villinki – Saariston huvilayhteisö. – Helsinki, 2003. – ISBN 951-718-988-5
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
