Vilhelm III (Alankomaat)
Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Vilhelm III (Alankomaat), joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Antaaksemme laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta tutkimme erilaisia Vilhelm III (Alankomaat):een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä tai kehityksestä sen vaikutuksiin eri yhteyksissä. Koko artikkelin aikana tarkastelemme Vilhelm III (Alankomaat):een liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Samoin tutkimme mahdollisia ratkaisuja tai strategioita Vilhelm III (Alankomaat):een liittyvien vaikeuksien kohtaamiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä tarjota lukijoille syvempi ja täydellisempi käsitys Vilhelm III (Alankomaat):stä. Tavoitteena on rohkaista vuoropuhelua ja pohdintaa tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
| Vilhelm III | |
|---|---|
.jpg) | |
| Alankomaiden kuningas | |
| Valtakausi | 17. maaliskuuta 1849 – 23. marraskuuta 1890 |
| Edeltäjä | Vilhelm II |
| Seuraaja | Vilhelmiina |
| Luxemburgin suurherttua | |
| Valtakausi | 17. maaliskuuta 1849 – 23. marraskuuta 1890 |
| Edeltäjä | Vilhelm II |
| Seuraaja | Aadolf I |
| Syntynyt |
19. helmikuuta 1817 Bryssel, Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta |
| Kuollut |
23. marraskuuta 1890 (73 vuotta) Apeldoorn, Alankomaat |
| Puoliso |
Sophie von Württemberg Emma av Waldeck-Pymont |
| Lapset |
Vilhelm Maurice Alexander Vilhelmiina |
| Koko nimi | Willem Alexander Paul Frederik Lodewijk |
| Suku | Orania-Nassau |
| Isä | Vilhelm II |
| Äiti | Anna Pavlovna |
| Uskonto | protestantti |
Vilhelm III (Willem Alexander Paul Frederik Lodewijk, 19. helmikuuta 1817 – 23. marraskuuta 1890) oli Alankomaiden kuningas ja Luxemburgin suurherttua vuosina 1849–1890. Hänen vanhempansa olivat kuningas Vilhelm II sekä Anna Pavlovna, Venäjän keisari Aleksanteri I:n sisar.
Vilhelm inhosi isänsä tekemiä liberaaleja myönnytyksiä ja joutui heti valtaistuimelle noustuaan hankauksiin liberaalipuolueen kanssa. Vuonna 1862 hän lakkautti orjuuden Alankomaiden Länsi-Intiassa.
Vilhelm oli naimisissa kahdesti, ensin serkkunsa Sophie von Württembergin kanssa (1839–1877). Tästä liitosta syntyi kolme poikaa, Vilhelm, Morits ja Aleksanteri. Toisesta liitosta 1879 Emma av Waldeck-Pymontin kanssa syntyi tytär Vilhelmiina, josta tuli seuraava kuningatar.
Vilhelm III kuoli munuaissairauteen vuonna 1890. Hänen tyttärestä Vilhelmiinasta tuli kuningatar, koska Vilhelmin pojat olivat kuolleet ennen isäänsä.
Koska Luxemburgin kruununperimyslain mukaan naiset eivät voineet periä suurruhtinaskunnan kruunua, Vilhelm III:n kuoltua hänen seuraajakseen nousi Luxemburgissa Aadolf I.
Lähteet
- ↑ William III | Biography & Facts Encyclopædia Britannica. 19.11.2023. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
- ↑ The history of Luxembourg and its dynasties Cour grand-ducale. 2024. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelm III (Alankomaat) Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Vilhelm II |
Alankomaiden hallitsija 1849–1890 |
Seuraaja: Vilhelmiina |
|
Edeltäjä: Vilhelm II |
Luxemburgin suurherttua 1817–1890 |
Seuraaja: Aadolf |
| ||||||||||||||||||||||
