Vihan veljet on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Sen vaikutus on ulottunut eri elämänalueille, ja sen vaikutuksia tutkitaan ja analysoidaan edelleen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vihan veljet:tä ja analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Sen alkuperästä sen kehitykseen tutkimme sen roolia nykymaailmassa ja pohdimme sen merkitystä tulevaisuudelle.
Vihan veljet oli Suomessa 1920-luvulla toiminut salaseura, jonka aate oli venäläisvastaisuus, ”ikuinen ryssäviha”. Sen loi Elmo E. Kaila, ja siihen kuului muun muassa pappi ja Suur-Suomen haaveilija Elias Simojoki.[1] Sitä on sanottu niin Akateemisen Karjala-Seuran sisärenkaaksi kuin sen kanssa limittäin toimivaksi järjestöksikin.[2] Salaseuraan kuuluvilla oli jäsenyyden tunnuksena pyöreä hopeinen rintanappi ”Pirua ja ryssää vastaan”, jossa on ristikkäin sapeli ja tikari.[3] Seura oli lyhytikäinen, mutta vaikutus säilyi.[4]
Lähteet
↑Karonen, Vesa: Suur-Suomi haavekuvana. Helsingin Sanomat 14.2.2017, s. B 2 (kirja-arvostelu).
Martti Ahti: Ryssänvihassa. Elmo Kaila 1888–1935. Aktivistin, asevoimien harmaan eminenssin ja Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtajan elämäkerta. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22043-4
Heikki Eskelinen: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan. Akateemisen Karjala-Seuran historia. 1, Tausta, organisaatio, aatteet ja asema yhteiskunnassa 1922–1939. (Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-25056-2
Matti Klinge: Vihan veljistä valtiososialismiin. Yhteiskunnallisia ja kansallisia näkemyksiä 1910- ja 1920-luvuilta. Porvoo Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00678-5