Veronkorotus

Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka liittyvät Veronkorotus:een, aiheeseen, joka on kiinnittänyt ihmisten ja eri alojen asiantuntijoiden huomion. Veronkorotus on herättänyt keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään historiallisesta alkuperästään nykypäivän merkitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Veronkorotus:n monia puolia, tutkimme sen merkitystä, vaikutusta ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Lisäksi perehdymme Veronkorotus:n ympärille syntyneisiin erilaisiin näkökulmiin ja näkemyksiin, jotka tarjoavat lukijalle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Veronkorotus on verolakien noudattamatta jättämisestä verovelvolliselle määrättävä rangaistukseen verrattava seuraamus. Tällaisen veroviranomaisen määräämän hallintosanktion perusteet jaetaan kolmeen ryhmään: virheellisten tietojen antamiseen, ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin ja määräajan ylittämiseen itse hoidettavaksi säädetyn veron maksamisessa. Jos veronkorotus on määrätty, asiasta ei saa tuomita rikosoikeudellista rangaistusta, koska se rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen "ei kahdesti samasta asiasta kieltoa".

Eri verolakien veronkorotussäännökset poikkeavat toisistaan. Korotuksen määrään vaikuttaa virheen törkeysaste ja verotettavan syyllisyysaste.

  • ajoneuvoverolaki, 1281/2003, 45 §
  • arpajaisverolaki, 552/1992, 13 §
  • arvonlisäverolaki, 1501/1993, 182 §
  • autoverolaki, 777/2020, 92 §
  • ennakkoperintälaki, 1118/1996, 44 §
  • kiinteistöverolaki, 654/1992, 25 §
  • laki korkotulon lähdeverosta, 1341/1990, 16 §
  • perintö- ja lahjaverolaki, 378/1940, 36 §
  • rakennusverolaki, 54/1977, 12 §
  • tullilaki, 304/2016, 96–98 §
  • valmisteverotuslaki, 182/2010, 48 §
  • varainsiirtoverolaki, 931/1996, 36 §
  • laki verotusmenettelystä, 1558/1995, 32 §

Lähteet