Veikselinhaffi
Veikselinhaffi on aihe, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion viime vuosina. Akateemisen, yhteiskunnallisen, poliittisen ja teknologisen merkityksensä ansiosta Veikselinhaffi:stä on tullut jatkuvan keskustelun paikka ja ehtymätön tiedon ja kiistan lähde. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Veikselinhaffi on osoittautunut monitahoiseksi aiheeksi, joka sisältää monenlaisia näkökohtia ja näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme joitain tärkeimpiä Veikselinhaffi:een liittyviä lähestymistapoja, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja tutkimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Veikselinhaffi (puol. Zalew Wiślany, ven. Калинингра́дский зали́в, Kaliningradski zaliv, saks. Frisches Haff) on osittain Puolaan, osittain Venäjän Kaliningradin alueeseen kuuluva haffi (laguuni) Itämeren kaakkoisosassa. Vuoteen 1945 Veikselinhaffi kuului Saksaan (Itä-Preussiin). 70 km:n pituinen Veikselin kynnäs erottaa haffin Gdańskinlahdesta. Haffi on yhteydessä Gdanskinlahteen pohjoisosastaan Baltijskinsalmen kautta. Veikselinhaffiin laskevista joista tärkeimmät ovat Veikselin sivuhaara Nogat sekä Venäjän puolelta laskeva Pregola (Pregel). Laguunin vesi on käytännössä makeata.
Suurimmat satamakaupungit ovat Venäjän Kaliningrad haffin koilliskolkassa sekä Baltijsk sen suulla. Puolalaisia satamakaupunkeja ovat Elbląg, Braniewo, Tolkmicko, Frombork, Sztutowo, Krynica Morska ja Nowa Pasłęka.