Vapaudenpatsas (Lahti)
Nimi Vapaudenpatsas (Lahti) on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua vuosien ajan, joko sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä tietyllä alalla tai sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Koska kiinnostus Vapaudenpatsas (Lahti):tä kohtaan kasvaa jatkuvasti, on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja rooli elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Vapaudenpatsas (Lahti):tä perusteellisesti, analysoimme sen vaikutusta, merkitystä ja sitä, miten se on muokannut tuntemaamme maailmaa. Vapaudenpatsas (Lahti) on ollut merkittävässä roolissa sen alkuperästä nykypäivän evoluutioon, ja on erittäin tärkeää tarkastella sitä eri näkökulmista sen todellisen laajuuden ymmärtämiseksi.
| Vapaudenpatsas | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Vapaudenpatsas |
| Tekijä | Viktor Jansson |
| Valmistumisvuosi | 1921 |
| Julkistettu | |
| Taiteenlaji | patsas |
| Teostyyppi | Veistos |
| Sijainti | Suomi |
| Koordinaatit | |
|
|
|
Vapaudenpatsas on Lahden kaupungintalon puistossa sijaitseva Viktor Janssonin suunnittelema patsas.[1] Teos paljastettiin vuonna 1921.[1]
Korkea patsas kuvaa alastonta mieshahmoa, joka tervehtii toisella kädellään.[2] Patsaas mallina toimi rovasti ja IKL-aktivisti kansanedustaja Elias Simojoki.[1] Vapaudenpatsas on sankaripatsas, joka on pystytetty vuoden 1918 sisällissodassa kaatuneille valkoisille sotilaille.[1] Patsaan jalustassa on kaatuneiden suojeluskuntalaisten nimet ja muistoteksti.[2]
Patsas pystytettiin yhteishankkeena, johon osallistui niin kaupunki, suojeluskunta kuin aseveljetkin.[1]
Katso myös
- Vapaudenpatsas (Kokkola)
- Vapaudenpatsas (Tampere)
- Vapaudenpatsas (Oulu)
- Vapaudenpatsas (Joensuu)
- Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa
Lähteet
- ↑ a b c d e Lahden kaupungin julkiset veistokset Etelä-Suomen Sanomat. 18.5.2007. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 3.8.2020.
- ↑ a b Pirjo Suutari: Kaupungintaloa korostaa komea puisto Etelä-Suomen Sanomat. 18.4.2006. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 3.8.2020.