Vaishnavismi
Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkia Vaishnavismi:n puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Vaishnavismi on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen eri alueilla. Seuraavilla riveillä tarkastelemme huolellisesti Vaishnavismi:n tärkeimpiä näkökohtia, sen kehitystä ajan myötä ja sen läsnäoloa nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri aloilla tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Vaishnavismi:stä, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Vaishnavismi (joskus vishnulaisuus) eli Vishnun palvonta on eräs hindulaisuuden pääsuuntauksista. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia hinduista olisi vaishnavia. Arviota on kuitenkin vaikea vahvistaa, sillä tarkkoja tilastoja ei ylläpidetä, ja lisäksi monet hindut ovat omistautuneet useille jumalille. Vaishnavismissa Vishnu ymmärretään korkeimmaksi, alkuperäiseksi jumaluudeksi, kaiken olevaisen alkulähteeksi ja tyyssijaksi.
Vaishnavismin neljä klassista sampradayaa eli opinsuuntausta ovat Ramanujan (1017–1137) pääasiassa Etelä-Intiassa vaikuttava Lakshmi-Narayanalle omistautunut perinne, Madhvan (1199–1278) dualistinen Dvaita-perinne, Nimbarkan (noin 1100–) Radhaan ja Krishnaan keskittynyt perinne ja Vishnu-swamin (noin 700–) nykyisin Vallabha-perinteenä Acharya Vallabhan mukaan tunnettu opinsuunta. Lisäksi vaishnavismiin lukeutuu muun muassa Sri Chaitanya Mahaprabhun Dvaita-perinteen juurille perustama Bengalissa sekä Vrajassa vaikuttava Gaudiya Vaishnava -perinne, Swami Haridasan samoilta ajoilta peräisin oleva liike sekä Hit Harivamsan Radha-Vallabhi -perinne.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaishnavismi Wikimedia Commonsissa
