Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Vähemmistökieli, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Vähemmistökieli on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Vähemmistökieli:llä on ollut keskeinen rooli eri tieteenalojen kehityksessä ja se on merkinnyt tärkeitä virstanpylväitä ihmisen kehityksessä. Siksi on tärkeää syventyä sen olennaisimpiin näkökohtiin, analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tutkia sen tutkimuksesta nousevia tulevaisuudennäkymiä. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Vähemmistökieli:stä, auttaa ymmärtämään ja pohtimaan sen merkitystä nykymaailmassa.
Vähemmistökieli tarkoittaa yleisesti kieltä, joka ei ole jonkin valtion valtakieli. Vähemmistökieli voidaan määritellä myös tiukemmin.
Euroopan neuvostossa on tehty alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja. Se on kansainvälinen sopimus, jonka monet Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat allekirjoittaneet ja jota Euroopan neuvosto valvoo. Peruskirjan määritelmän mukaan vähemmistökieliä ovat kielet, ”joita osa jonkin valtion väestöstä perinteisesti käyttää, mutta jotka eivät ole kyseisen valtion virallisten kielten murteita, maahanmuuttajien kieliä eivätkä keinotekoisia kieliä”. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi baski Espanjassa ja unkari Romaniassa.
Vähemmistökielillä on hyvin erilaisia asemia eri yhteiskunnissa, ja niiden puhujamäärät vaihtelevat miljoonista muutamiin kymmeniin. Jos kielen puhujien määrä on kovin pieni, kieli muuttuu uhanalaiseksi ja lopulta katoaa kokonaan nuorempien sukupolvien siirtyessä käyttämään pelkästään valtaväestön kieltä. Useissa maissa vähemmistökielten asemaa pyritään tukemaan esimerkiksi lainsäädännöllä, joka takaa palveluiden saamisen kyseisillä kielillä.