Vähä-Vuotunki
Tässä artikkelissa analysoimme Vähä-Vuotunki:tä perusteellisesti ja tutkimme sen eri näkökohtia ja mahdollisia seurauksia. Vähä-Vuotunki on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion viime vuosina, ja sen merkitystä ja vaikutusta ei voi aliarvioida. Näillä sivuilla tarkastelemme Vähä-Vuotunki:tä eri näkökulmista sen alkuperästä nykypäivään, mukaan lukien sen mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Käsittelemme sekä sen myönteisimpiä puolia että sen tuomia haasteita tavoitteenamme tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys Vähä-Vuotunki:stä. Toivomme, että tämä analyysi rikastuttaa tietoa tästä aiheesta ja edistää rakentavaa keskustelua aiheesta.
| Vähä-Vuotunki | |
|---|---|
 Järvinäkymä pohjoisen Haudanlahdesta kaakkoon |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Oulu, Vuotto |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Vuotonoja |
| Järvinumero | 60.026.1.010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 94 m |
| Rantaviiva | 6,24 km |
| Pinta-ala | 1,1 km² |
 Vähä-Vuotto |
|
|
|
|
Vähä-Vuotunki eli Vähä-Vuotto on järvi Oulun kaupungin (entisen Ylikiimingin kunnan) itäosassa Ylivuoton kylässä Vuoton kaupunginosassa lähellä Utajärven kunnanrajaa. Järven korkeus on 94 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvi laskee Kiiminkijokeen Vuotonojan ja Vepsänjoen kautta.
Vähä-Vuotunki on muodostunut noin 7 400 vuotta sitten, kun se erkani Litorinamerestä maankohoamisen myötä.
Järvessä on kaksi saarta, Tiironsaari ja Kettusaari. Pohjoisrannalla on Vaarintupa-niminen kota, liiteri ja laavu. Kota oli aiemmin länsirannalla, jonne johtavat yhä pitkospuut Alapääsuon yli. Myös Kettusaaressa on laavu. Vähä-Vuoton kylän asustusta on järven itärannalla, samoin kuin kesämökkejä. Järven rannat ovat muuten asumattomia. Eteläisimmän Lieju-nimisen lahden rannalla on suurehko Lieppäänsuo-niminen suo.
Lähteet
- ↑ a b c Vähä-Vuotunki Järviwiki. 1.2.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2011.
