Nykyään Ugaritin kieli:stä on tullut toistuva aihe päivittäisissä keskusteluissamme. Olipa kyseessä työpaikalla, politiikassa, populaarikulttuurissa tai henkilökohtaisissa suhteissamme, Ugaritin kieli on läsnä muodossa tai toisessa. Huolimatta sen yleisyydestä, Ugaritin kieli:een liittyy edelleen monia kysymyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ugaritin kieli:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Kriittisen ja pohdiskelun avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mitä Ugaritin kieli todella on ja miten se vaikuttaa elämäämme.
Ugaritin kieli on luoteisseemiläisiin kieliin kuuluva kuollut kieli, joka oli läheistä sukua mm. heprealle. Se on auttanut selvittämään Raamatun Vanhan testamentin epäselvyyksiä ja on tärkeä tietolähde sen ajan uskonnosta.
Ugaritin kieltä kirjoitettiin nuolenpääkirjoituksella, joka muista nuolenpääkirjoituksista poiketen oli aakkospohjainen eikä tavukirjoitusta. Vokaaleja ei kuitenkaan merkitty näkyviin, paitsi silloin, kun niiden edellä oli glottaaliklusiili. Ugaritia käytettiin noin vuosina 1400–1200 eaa. muinaisessa Ugaritin kaupungissa, joka löydettiin vuonna 1928 Ra’s Šamran alueelta Syyriasta.