Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Nykymaailmassa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikentyyppisille ihmisille. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tieteellisen merkityksensä vuoksi aihe, joka herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri aloilla. Kautta historian Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja se on tuottanut suuren määrän tietoa, jota tutkitaan ja kyseenalaistetaan edelleen. Siksi on erittäin mielenkiintoista perehtyä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio:n kattamiin eri näkökohtiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä.

Turun suomalainen yhteiskoulu Kauppiaskadulta kuvattuna 2016.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK) sijaitsee Turun VI kaupunginosassa Kauppiaskadun ja Tuureporinkadun kulmassa. Aikaisemmin kouluun kuului myös peruskoulu, mutta se on lakkautettu. Lukion nimi oli lyhyen aikaa Tuureporin lukio. Syksyllä 2009 kouluun yhdistettiin Kastun lukio, jolle oli 20. toukokuuta 1994 myönnetty luonnontiedelukion erityistehtävä.

Lukion opetustarjontaan kuuluu yleislinjan lisäksi luonnontiedelinja ja merilinja. Luonnontiedelinja on kansallinen erityistehtävä ja merilinja on kunnallinen erityistehtävä. Lisäksi koulussa on tarjolla kuvaamataidon painotus.

Lukiossa opiskelee noin 700 opiskelijaa. Kouluun otetaan vuosittain 230 uutta opiskelijaa, joista yleislinjalle 125, luonnontiedelinjalle 75 ja merilinjalle 30.

Lukion rehtorina toimii Juha-Markus Koistinen syksystä 2022 alkaen. Hänen edeltäjänsä oli Riikka Lindroos.

Tunnettuja oppilaita

Lähteet

  1. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Viitattu 6.12.2014.
  2. a b c d e f g h i j k l Jantunen, Aulis: TSYK 100 vuotta – Lyhyt historiikki juhlivasta koulusta 2003. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukio. Arkistoitu 11.10.2003. Viitattu 29.10.2022.
  3. Hantula, Kullervo: Asekätkijä loi uran Yhdysvalloissa – Eversti Paavo A. Kairinen Helsingin Sanomat. 17.8.2000. Viitattu 29.10.2022.
  4. Lehto, Veli-Pekka: VeePee Lehto – Saavutukset VeePee Lehdon kotisivut. Arkistoitu 2.3.2021. Viitattu 29.10.2022.
  5. Kakkuri, Juhani: Oterma, Liisi (1915–2001) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 29.10.21022.
  6. Urpo Rinne Biografiasampo. Viitattu 9.7.2023.

Aiheesta muualla