Nykyään Toruń on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa. Toruń on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena sen alkuperästä sen vaikutukseen moderniin yhteiskuntaan. Sen relevanssi ja merkitys tekevät siitä maailmanlaajuisesti kiinnostavan aiheen, koska sen vaikutus ulottuu eri aloille, mukaan lukien kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme Toruń:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen nykypäivän vaikutuksiin. Tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.
Toruń | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Toruń |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Puola |
Voivodikunta | Kujavia-Pommeri |
Piirikunta | ei piirikuntaa |
Kunta | ei kuntaa |
Hallinto | |
– Pormestari | Michał Zaleski |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 116 km² |
Korkeus | 65 m |
Väkiluku (2019) (arvio) | 201 447 |
– Väestötiheys | 1 736,6 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Toruń (saks. Thorn) on kaupunki Veikseljoen varrella Kujavia-Pommerin voivodikunnassa Pohjois-Puolassa. Vuoden 2019 arvion mukaan siellä asui 201 447 asukasta. Toruńin keskiaikainen vanhakaupunki on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997. Kaupungin linna on rakennettu 1230. Keskiaikaisten kohteiden ohella kaupungissa on hyvin säilyneitä preussilaisia sotilasvarustuksia 1880-luvulta.
Kuuluisin Toruńissa syntynyt on tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus, jonka kotitalo on suosittu matkailukohde. Kaupunki on tunnettu piparkakkuperinteestään. Piparkakkumuseossa pääsee leipomaan pipareita.
Hansaliitto käytti Veikseliä kauppareittinä Krakovaan. Saksalaiset kauppiaat asuttivat 1100-luvulta alkaen Toruńia ja käyttivät siitä nimeä Thorn. Kaupunki sijaitsi alun perin aivan Veikselin rannalla. Joen toistuvien tulvien vuoksi talot päätettiin vuonna 1236 siirtää ylemmäksi. Näin syntyi nykyinen vanhakaupunki. Se oli keskiajalla saksalaisen ritarikunnan ja hansaliiton tärkeä tukikohta. Vuodesta 1280 kaupungilla oli virallinen hansakaupungin arvo.
Ritarikunnan ja kaupunkilaisten välit kiristyivät 1400-luvulla, jolloin eri väestöryhmien suhteet yleensäkin kiristyivät. Puolan ja ritarikunnan välillä oli useita yhteenottoja, esimerkiksi Tannenbergin taistelu (1410). Toruńissa jännite huipentui vuoden 1454 kapinaan, jossa ritarikunnan linna hävitettiin asumiskelvottomaksi. Vihdoin 1400-luvun loppupuolella Puolan kuninkaat karkottivat saksalaisjoukot alueeltaan.
Kaupungissa (Artus-salissa) solmittiin vuonna 1466 kolmetoistavuotisen sodan päätteeksi Toruńin rauha Puolan ja saksalaisvaltioiden kesken. Jo aikaisemmin, vuonna 1411, solmittiin kaupungissa Liettuan ja saksalaisten välinen Thornin rauha.
Suuri osa kaupungin vanhasta rakennuskannasta on tiilitaloja. Toruńin tärkeimpiä arkkitehtuurisia kohteita ovat: