Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Tässä artikkelissa tutkimme Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta:n kiehtovaa maailmaa ja käsittelemme sen merkityksiä, alkuperää, vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri alueilla. Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena vuosikymmeniä, ja sen läsnäolo on tullut yhä tärkeämmäksi jokapäiväisessä elämässämme. Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta on jättänyt jälkensä historiaan populaarikulttuurin vaikutuksista teknologiaan, ja sillä on edelleen ratkaiseva rooli siinä, miten näemme ympäröivän maailman. Tämän artikkelin aikana analysoimme yksityiskohtaisesti useita Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta:een liittyviä näkökohtia, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
.svg)
Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (Tšuvassien ASNT tai Tšuvassian ASNT) oli Neuvostoliitolle kuulunut autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssä. Se käsitti nykyisen Tšuvassian alueen.
Tšuvassien autonominen piirikunta perustettiin 14. heinäkuuta 1920 ja siitä tuli Tšuvassian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 21. huhtikuuta 1925. Vuonna 1990 Tšuvassian ASNT antoi suvenerisuusjulistuksen ja muutti nimensä Tšuvassian neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se allekirjoitti Venäjän federaation perustuslain 1992 ja jäi näin suveneriksi tasavallaksi Venäjän yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nationalismi ja kansallistunne on lisääntynyt tšuvassien keskuudessa.
Vuonna 1933 Tšuvassien ASNT:n pinta-ala oli 17 920 km². Samana vuonna tasavallan asukasluku oli 960 500, joista oli tšuvasseja 74,6 prosenttia, venäläisiä 20 prosenttia ja mordvalaisia kaksi prosenttia.
Lähteet
- ↑ Iso tietosanakirja 14, s. 69. Helsinki: Otava, 1938.
| ||||||
