Sveitsin liittokokous
Nykymaailmassa Sveitsin liittokokous on saavuttanut ratkaisevan merkityksen jokapäiväisen elämän eri alueilla. Sveitsin liittokokous:stä on tullut väistämätön keskustelunaihe sen vaikutuksista kansanterveyteen ja maailmanlaajuiseen talouteen. Kautta historian Sveitsin liittokokous:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, sillä se on muokannut uskomuksiamme, käyttäytymistämme ja päätöksiämme. Tässä artikkelissa tutkimme Sveitsin liittokokous:n eri puolia ja sen vaikutusta maailmaan, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyhetkellä. Syvän ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Sveitsin liittokokous:n roolia elämässämme ja sitä, kuinka se on määritellyt todellisuutemme.
| Liittokokous | |
|---|---|
 Logo |
|
 Liittokokoustalo, Bundeshaus. |
|
| Tyyppi | kaksikamarinen |
| Perustettu | 1848 |
| Edustajia |
alahuone: 200 ylähuone: 46 |
| Viimeisimmät vaalit | 22. lokakuuta 2023 |
| Kokoontumispaikka | Bern |
| Kotisivut | |
Liittokokous (saks. Bundesversammlung, ransk. Assemblée fédérale, ital. Assemblea federale, retoromaaniksi Assamblea federala) on Sveitsin parlamentti eli lakiasäätävä kansanedustuslaitos. Se on kaksikamarinen; alahuoneessa eli kansallisneuvostossa (saks. Nationalrat, ransk. Conseil National, ital. Consiglio Nazionale, retoromaaniksi Cussegl Naziunal) on 200 jäsentä, ja ylähuoneessa (saks. Ständerat, ransk. Conseil des Etats, ital. Consiglio degli Stati, retoromaaniksi Cussegl dals Stadis) 46 jäsentä, kaksi jokaisesta kantonista ja yksi entisistä puolikantoneista. Kummankin kamarin vaalikausi on neljä vuotta.
Historiaa
Nykymuotoisen Sveitsin liittovaltion perustuslaki on vuodelta 1848. Samana vuonna pidettiin ensimmäiset liittokokousvaalit. Niissä valittiin kansallisneuvostoon 111 edustajaa ja parlamentin ylähuoneeseen 44 edustajaa. Vaaleissa saivat äänestää yli 20-vuotiaat miespuoliset Sveitsin kansalaiset. Kansallisneuvostoon tuli valituksi 87 liberaalia, 14 konservatiivia ja 10 poliittisen keskustan edustajaa.
Kansallisneuvosto
Kansallisneuvoston jäsenet valitaan kantoneittain väkiluvun suhteessa kuitenkin niin, että pienimmilläkin kantoneilla on vähintään yksi edustaja.
Vuoden 2019 vaaleissa edustajia tuli valituiksi 11 puolueesta tai ryhmittymästä, joista suurimmat olivat SVP (Sveitsin kansanpuolue), 53 edustajaa; SP (Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue), 39 edustajaa; FDP (Sveitsin liberaalipuolue), 29 edustajaa ja GPS (Vihreä puolue), 28 edustajaa.
Lähteet
- ↑ Die ersten Parlamentswahlen 1848 (Liittokokousvaalien historiaa valtion virallisella tiedotussivustolla) ch.ch. Arkistoitu 27.10.2019. Viitattu 3.11.2019. (saksaksi)
- ↑ Änderungen bei der Sitzverteilung auf die Kantone für die Nationalratswahlen 2019 (Liittoneuvoston tiedote 30.8.2017) admin.ch. Viitattu 30.11.2019. (saksaksi)
- ↑ Nationalratswahlen: Mandatsverteilung nach Parteien (Excel) (Kansallisneuvoston paikkajako puolueittain 1919–2019) bfs.admin.ch. 29.11.2019. Viitattu 30.11.2019. (saksaksi)
Aiheesta muualla
| ||||||||||||||||||
