Suotyyppi

Tänään haluamme puhua Suotyyppi:sta. Tämä aihe on erittäin ajankohtainen ja herättää suurta kiinnostusta eri aloilla. Suotyyppi on kiinnittänyt monien asiantuntijoiden ja ihmisten huomion maailmanlaajuisesti sen tärkeyden ja sen eri alojen vaikutusten vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Suotyyppi:tä perusteellisesti, analysoimme sen eri näkökohtia ja tarjoamme yksityiskohtaista tietoa, jotta lukijamme ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Epäilemättä Suotyyppi on ongelma, jota emme voi sivuuttaa, ja on tärkeää lähestyä sitä eri näkökulmista, jotta ymmärrämme sen laajuuden ja teemme tietoisia päätöksiä.

Suotyyppi on samankaltaisten kasvupaikkatekijöiden ja samankaltaisen suokasvillisuuden luonnehtima suokuvio (eli maastokuvio suolla), jossa kasvaa ekologisilta vaatimuksiltaan samankaltaisia suokasveja. Pääsuotyypit ovat räme, neva, korpi, letto, luhta ja lähteikkö.

Suoyhdistymä on suo, joka koostuu vähintään kahdesta metsätyyppiopin mukaisesta suotyypistä. Suomen suoyhdistymät on tyypitelty kolmeksi suoyhdistymätyypiksi, jotka ovat aapasuo, keidassuo ja palsasuo.

Katso myös

Lähteet

  1. Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4.
  2. a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.

Aiheesta muualla