Suomen puhekieli

Tämän päivän artikkelissa puhumme Suomen puhekieli:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Suomen puhekieli on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja sillä on osoittautunut merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Suomen puhekieli:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme Suomen puhekieli:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja monipuolinen näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Suomen puhekieli on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Liity kanssamme tälle Suomen puhekieli:n löytö- ja tutkimusmatkalle!

Suomen puhekieli on suomen kielen muoto, jota käytetään puheessa tai puheenomaisessa ilmaisussa esimerkiksi pikaviestin- tai verkkokeskustelussa. Suomen puhekielessä on paljon variaatiota, mutta on myös sellaisia puhekielen piirteitä, jotka ovat yhteisiä eri-ikäisille suomenpuhujille ja tuttuja kaikkialla Suomessa. Tällaisia piirteitä ovat muiden muassa:

  • verbin passiivimuodon käyttäminen me-pronominin kanssa (vertaa puhekielen me mennään, kirjakielellä me menemme)
  • pronominien se ja ne käyttö persoonapronomien hän ja he sijasta
  • verbin kolmannen persoonan yksikkömuodon käyttö ne-pronominin kanssa (puhekielessä ne lähtee, kirjakielessä he lähtevät
  • i:n puuttuminen joidenkin sanojen lopusta (yks, putos) tai sanojen keskeltä sellaisissa sanoissa, joissa kirjakielessä on i-loppuinen diftongi (puhekielessä keltanen, millanen, kirjakielessä puolestaan keltainen, millainen)

Lisäksi on joukko muita puhekielen piirteitä, jotka ovat tuttuja kaikkialla Suomessa, mutta joita kaikki eivät kuitenkaan käytä omassa puheessaan.

Lähteet

  1. Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla – puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.1.2022.
  2. Tekstiviestikeskustelu – kaaosta vai järjestystä? - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.1.2022.
  3. a b Harri Mantila: Murre ja identiteetti. Virittäjä, 3.1.2004, nro 108, s. 322–322. ISSN 2242-8828. Artikkelin verkkoversio. fi