Tässä artikkelissa haluamme tutkia Suceava:tä ja syventää sen eri puolia ja merkityksiä. Suceava on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion nykyään ja herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia Suceava:een sekä sen tärkeyteen eri yhteyksissä ja tutkimusalueilla. Tarkastelemme myös sen kehitystä ajan myötä ja kuinka se on vaikuttanut ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lyhyesti sanottuna sukeltamme Suceava:n maailmaan ymmärtääksemme sen merkityksen ja vaikutuksen nykyaikaiseen yhteiskuntaan.
Suceava | |
---|---|
Suceavaa ilmasta nähtynä. |
|
vaakuna |
|
Suceava |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Romania |
Piirikunta | Suceava |
Ensimmäinen asiakirjamaininta | 1388 |
Hallinto | |
– Pormestari | Ion Lungu |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 52 km² |
Korkeus | 270–435 m |
Väkiluku (2011) | 86 282 |
– Väestötiheys | 2 032 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Suceava (, puol. Suczawa, unk. Szucsáva, ukr. Сучава, jidd. שאַץ ) on kaupunki Etelä-Bukovinassa, Romanian koillisnurkassa. Se on samannimisen piirikunnan keskuskaupunki. Vuonna 2011 Suceavassa oli 86 282 asukasta.
Dimitrie Cantemirin mukaan Suceavan nimi on unkarilaista alkuperää ja tulee vanhentuneesta nimityksestä Szűcsvár, joka tarkoittaa nahkureiden kaupunkia. Vanhemman teorian mukaan nimi tulee Suceavajoesta. Suceava oli pitkään Moldavian ruhtinaskunnan pääkaupunki. Moldavian hallitsijat asuivat Suceavassa vuosina 1388–1565, kunnes ruhtinas Alexandru Lăpușneanu siirsi pääkaupungin Iașiin. Vuosina 1775–1918 kaupunki kuului Itävaltaan, kunnes se ensimmäisen maailmansodan jälkeen liitettiin Romanian kuningaskuntaan.
Pyhän Yrjön kirkko Suceavassa on yksi Unescon maailmanperintökohteeksi luokitelluista Pohjois-Moldavian maalatuista kirkoista.