Sturmabteilung
Nykymaailmassa Sturmabteilung on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sturmabteilung synnyttää edelleen keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin aina talouteen ja politiikkaan. Kautta historian Sturmabteilung on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä: se on luonut trendejä, edistänyt kulttuurisia muutoksia ja haastavia käytäntöjä. Tässä artikkelissa tutkimme Sturmabteilung:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen. Tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Sturmabteilung | |
|---|---|
 SA:n tunnus |
|
| Toiminnassa |
1920–1923 1925–1945 |
| Valtio |
 Weimarin tasavalta Saksa |
| Koko | 3 miljoonaa (1934) |
| Komentajat | |
| Tunnettuja komentajia |
Hermann Göring (1923) Adolf Hitler (1930–1931) Ernst Röhm (1931–1934) |
Sturmabteilung, lyhenne SA (tarkoittaen ”rynnäkköjoukot” tai kirjaimellisesti ”myrskyosasto”), toimi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) puolisotilaallisena järjestönä. Se näytteli tärkeää osaa Adolf Hitlerin nousussa valtaan 1930-luvulla. SA:n miehiä kutsuttiin usein univormunsa mukaan ”ruskeapaidoiksi” erotuksena Schutzstaffel-joukkojen (SS) ”mustapaidoista”.
Historia
Termiä Sturmabteilung käytettiin alun alkaen saksalaisista erikoisjoukoista ensimmäisessä maailmansodassa. Suurten hyökkäysjoukkojen sijaan Sturmabteilung muodostui pienistä muutaman sotilaan ryhmistä.
Münchenissä keväällä 1920 Hitler perusti Ordnertruppeniksi kutsutun joukon, joka muodostui lihaksikkaista natseista, ex-sotilaista ja kapakkatappelijoista, joiden tehtävänä oli suojella häntä ja häiritä Hitlerin vastustajia. Sen alkuperäinen tehtävä oli toimia natsien kokouksissa henkivartijajoukkona. Pian sen nimeksi tuli Sportabteilung (peitenimi, joka tarkoitti ”urheilujaostoa”), jonka lyhenne oli SA. Vuoden 1921 loppupuolella nimeksi muutettiin Sturmabteilung. SA ja NSDAP kiellettiin epäonnistuneen oluttupavallankaappauksen jälkeen ja perustettiin uudestaan vuonna 1925. Silloin SA:n alkuperäinen tehtävä siirtyi SS-joukoille.
1920-luvulla SA järjesti monia pieniä katutappeluita (Zusammenstösse) ja muita väkivaltaisia yhteenottoja sosialistiryhmiä vastaan. Suositun johtajansa Ernst Röhmin alaisuudessa ryhmä kasvoi usean tuhannen miehen suuruiseksi ja sai vahvan aseman natsipuolueen sisällä.
Adolf Hitlerin astuessa valtaan vuonna 1933 SA:n merkitys kasvoi erityisen suureksi ja se näki itsensä Saksan armeijan korvaajana. Tämä vihastutti Reichswehrin, joka jo aiemmin oli katsonut karsaasti natsien valtapyrkimyksiä. Tilanne aiheutti jännitystä myös muissa natsijohtajissa, jotka näkivät Ernst Röhmin uhkana omille pyrkimyksilleen.
Saadakseen Saksan armeijan konservatiiviset voimat taakseen Hitler määräsi SA:n johtajien teloituksen 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 1934 pitkien puukkojen yönä. Victor Lutzesta tuli SA:n uusi johtaja, ja sen painoarvo laski merkittävästi natsien keskuudessa.
Nürnbergin oikeudenkäynneissä toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 SA:ta ei tuomittu itsessään rikolliseksi järjestöksi toisin kuin esimerkiksi SS, mutta myös SA kuitenkin kiellettiin ja lakkautettiin.
Sturmabteilungin johtajat
- Emil Maurice (1920–1921)
- Hans Ulrich Klintzsche (1921–1923)
- Hermann Göring (1923)
- Liike ei toiminnassa vuosina 1923–1925
- Franz Pfeffer von Salomon (1926–1930)
- Adolf Hitler (1930–1931)
- Ernst Röhm (1931–1934)
- Viktor Lutze (1934–1943)
- Wilhelm Schepmann (1943–1945)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sturmabteilung Wikimedia Commonsissa
- Axis History Factbook – SA (englanniksi)
- Spartacus Educational – Sturm Abteilung (SA) (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||