Stannaani
Tässä artikkelissa tutkimme Stannaani:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia moderniin yhteiskuntaan. Stannaani on ollut alkuperästään tämän päivän vaikutuksiin asti keskustelun, keskustelun ja jatkuvan kiinnostuksen kohteena. Vuosien varrella Stannaani on osoittanut merkityksensä eri aloilla politiikasta tieteeseen populaarikulttuuriin. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Stannaani:n tärkeyttä nykymaailmassa ja sitä, miten se on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään ympäristöön. Liity kanssamme tälle Stannaani:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.
| Stannaani | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | SnH4 |
| Moolimassa | 122,74 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | –146 °C |
| Kiehumispiste | –52 |
| Tiheys | 5,4 g/dm3 |
Stannaani eli tinavety (SnH4) on tinan hydridi. Sitä valmistetaan reagoittamalla tina(IV)kloridia (SnCl4) litiumalumiinihydridin (LiAlH4) kanssa. Stannaani hajoaa huoneenlämmössä hitaasti tinaksi ja vedyksi. Ilman vaikutuksesta se syttyy palamaan. [1] Liekki on väriltään tunnusomaisen sininen. Palamista voidaan käyttää kemiallisessa analyysissä osoittamaan tinan läsnäolo.[2]
Stannaanin muunnoksia esiintyy hyvin myrkyllisinä, kaasumaisina, epäorgaanisina metallihydrideinä. Stannaani on rakenteeltaan analoginen metaanin kanssa.
Stannaanin moolimassa on 122.74 g/mol ja CAS-numero 2406-52-2.
Lähteet
- ↑ Greenwood, Norman N. ja Earnshaw, A.: Chemistry of the Elements (2. painos), Butterworth-Heinemann, ISBN 0-7506-3365-4
- ↑ A-M. Antila, T. Koskentalo, J. Toivonen ja I. Yliruokanen: Analyyttisen kemian harjoitustyöt:Ionien reaktioita. (12. muuttamaton painos, painovuosi 2006) Otatieto, 1986. ISBN 951-672-298-9
Aiheesta muualla
- PubChem: Stannane (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Stannane (englanniksi)