Nykyään Ruotsin lippu on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Teknologian ja globalisaation myötä Ruotsin lippu:stä on tullut yhä enemmän läsnä jokapäiväisessä elämässä. Olipa kyseessä terveyteen, koulutukseen, ympäristöön, politiikkaan tai yhteiskuntaan yleensä liittyvä näkökohta, Ruotsin lippu on asia, joka vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin ihmisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ruotsin lippu:n vaikutuksia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.
Osa artikkelisarjaa |
Ruotsin kulttuuri |
---|
Yhteiskunta |
Taiteet ja kirjallisuus |
Ruotsin lippu (ruots. Sveriges flagga) on perinteinen skandinaavinen ristilippu, joka juontaa juurensa 1500-luvulle. Lipun esikuvana toimi Tanskan lippu. Lipun otti käyttöön Juhana III 1569. Se oli todennäköisesti ensimmäisen kerran esillä Varsinais-Suomen maakunnan vaakunassa.
Ruotsin lain SFS 1982:269 mukaan lipun mitat ovat 10 suhde 16:een (korkeus:pituus). Lipputangon puoleiset siniset kentät ovat korkeudeltaan 4 ja pituudeltaan 5 mittayksikköä. Ristin sakaran leveys on puolet sinisen kentän korkeudesta eli 2 mittayksikköä. Uloimpien sinisten kenttien korkeus on 4 ja pituus 9 mittayksikköä. Ruotsin lippu jakautuu siis pystysuunnassa suhteessa 4:2:4 ja vaakasuunnassa suhteessa 5:2:9.
Ruotsin lain SFS 1983:826 mukaan värit ovat: keltainen NCS 0580-Y10R, sininen NCS 4055-R95B.
Valtiot |
|
---|---|
Itsehallintoalueet | |
Tunnustamattomat valtiot |