Royal Society
Tänään haluamme puhua Royal Society:sta. _Var1 on viime aikoina korostunut aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta yhteiskunnan eri sektoreilla. Ilmestymisestään lähtien Royal Society on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja jopa suuren yleisön huomion sen vaikutuksen ja merkityksen ansiosta. Tässä artikkelissa perehdymme Royal Society:n tärkeimpiin näkökohtiin, tutkimme sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä asiaan, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys tästä jännittävästä aiheesta.
Royal Society, varsinaisesti Royal Society of London for the Improvement of Natural Knowledge (”Lontoon kuninkaallinen seura luonnontieteiden edistämiseksi”, myös “Englannin kuninkaallinen luonnontieteiden akatemia”), on arvostettu brittiläinen tiedeakatemia, joka perustettiin vuonna 1660. Royal Society katsoo olevansa vanhin yhä toiminnassa oleva tieteellinen järjestö. Vuodesta 2010 järjestöä on johtanut biokemisti Sir Paul Nurse.
Seura julkaisee useita tiedelehtiä, joista The Philosophical Transactions on yksi maailman vanhimmista tieteellisistä aikakauslehdistä. Seuran tunnuslause oli keskiaikaisen kristillisen skolastiikan vastaisesti "Nullius in verba" (”Ei kenenkään sanoin”).
Akatemian itsenäisiä haaraosastoja ovat Skotlannin Royal Society of Edinburgh (perustettu 1783) ja Irlannin Royal Irish Academy (perustettu 1785).
Historia
Royal Society syntyi 28. marraskuuta 1660, kun 12 miestä järjesti Lontoon Gresham Collegessa tapaamisen, jossa sovittiin uuden tiedeakatemian perustamisesta. Tapaamista johti Greshamin astronomian professori Christopher Wren, jonka lisäksi tapaamiseen osallistuivat muiden muassa tiedemiehet Robert Boyle, piispa John Wilkins, sir Robert Moray ja William Brouncker. Brouncker valittiin myöhemmin Royal Societyn ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Royal Society ei ollut ensimmäinen yritys tiedeakatemian perustamiseksi Britanniassa, mutta se oli yrityksistä parhaiten onnistunut. Englannin kuningas Kaarle II virallisti Royal Societyn aseman vuosina 1662 ja 1663, mikä helpotti Royal Societyn pyrkimyksiä nousta kansalliseksi tiedeakatemiaksi.
Vuonna 1665 alettiin julkaisemaan yhä ilmestyvää The Philosophical Transactions -tiedejulkaisua, joka käytännössä toimi Royal Societyn julkaisukanavana. Royal Society ei aluksi kuitenkaan varsinaisesti julkaissut The Philosophical Transactionsia, vaan sen julkaisusta vastasi järjestön sihteeri. Royal Society otti julkaisun virallisesti vastuulleen vasta vuonna 1753.
Nykyään Royal Societyyn kuuluu noin 1 300 varsinaista jäsentä sekä runsas sata ulkomaalaista jäsentä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Bill Bryson: Lyhyt historia lähes kaikesta, s. 563. Suomentanut Markku Päkkilä (alkuteos A Short History of Nearly Everything, Transworld Publishers/Doubleday 2003). Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30972-9.
- ↑ President The Royal Society. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d "Royal Society." Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite. Chicago: Encyclopædia Britannica, 2015.
Aiheesta muualla
- Royal Societyn kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||
