Nykymaailmassa Rogier van der Weyden:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Rogier van der Weyden on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt intensiivistä keskustelua ja loputtomia keskusteluja sen vaikutuksista, sovelluksista ja seurauksista. Olipa Rogier van der Weyden vaikutus teknologiaan, talouteen, kulttuuriin tai politiikkaan, se on edelleen tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä herättää kasvavaa kiinnostusta ja kiinnittää eri toimijoiden ja sektoreiden huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Rogier van der Weyden:n eri puolia, sen haasteita, mahdollisuuksia ja mahdollisia seurauksia tavoitteenaan valaista sen merkitystä ja auttaa ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä nykyään.
Rogier van der Weyden | |
---|---|
Jan Wierixin kaiverrus Rogier van der Weydenistä teoksesta Pictorum aliquot Germaniae Inferioris Effigies (1572). |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1399 tai 1400 Tournai, Belgia |
Kuollut | 18. kesäkuuta 1464 Bryssel, Belgia |
Taiteilija | |
Taidesuuntaus | vanha alankomaalainen maalaustaide |
|
Rogier van der Weyden (hollanniksi ; ransk. Rogier De La Pasture; 1399 tai 1400 Tournai, Belgia – 18. kesäkuuta 1464 Bryssel, Belgia) oli flaamilainen taidemaalari, joka oli aikansa merkittävimpiä taiteilijoita pohjoisessa Euroopassa. Hänen aiheensa olivat pääosin uskonnollisia, mutta hän maalasi myös maallisia aiheita (hävinneet) sekä kasvokuvia.
Van der Weyden käytti maalauksissaan öljymaaleja, mistä johtuen hänen teostensa värit vaikuttavat tavallista syvemmiltä. Hänen maalauksiaan vietiin myös Etelä-Eurooppaan, minkä ansiosta öljymaalien käyttö renessanssitaiteessa yleistyi.
Van der Weyden oli maalarimestari Robert Campinin oppilas vuoden 1427 aikoihin. Van der Weyden muutti 1435 Brysseliin, missä hän asui kuolemaansa vuoteen 1464 saakka. Van der Weydeniltä ei ole säilynyt maailmalle ainoatakaan nimikirjoituksella varustettua maalausta.
|