Tässä artikkelissa perehdymme vaikutukseen, joka
Revisioneuvos:llä on ollut nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan lähtien
Revisioneuvos on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja herättänyt laajaa kiinnostusta eri tutkimusaloilla. Vuosien varrella
Revisioneuvos on saanut erityisen merkityksen ja merkityksen, ja se on vaikuttanut tapaan, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme
Revisioneuvos:n monia puolia, sen kehitystä ajan myötä ja sen roolia nykyisen todellisuutemme muokkaamisessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota panoraama ja rikastuttava näkemys
Revisioneuvos:stä, jonka tarkoituksena on edistää sen merkityksen parempaa ymmärtämistä ja arvostusta nykyisessä tilanteessa.
Revisioneuvos on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 8. ryhmään. Arvonimestä maksettavan veron määrä on joko 6 200 euroa tai 1 550 euroa.
Arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1946 toimistopäällikkö Gustaf Valentin Fältmarsille.[1] Vuosien 1918–2013 aikana revisioneuvoksen arvonimi on myönnetty 42 henkilölle.[2] [3]
Lähteet
- ↑ Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 199. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4
- ↑ Luettelot myönnetyistä arvonimistä vuoteen 2012 saakka. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2014.
- ↑ Myönnetyt arvonimet 1993–2013. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2014.