Tässä artikkelissa tutkimme Punavankien muistomerkki:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Punavankien muistomerkki on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa sen merkityksestä ja vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Syvän ja tarkan analyysin avulla syvennymme Punavankien muistomerkki:n tarjoamiin eri ulottuvuuksiin sen historiasta ja kehityksestä tulevaisuuden ennusteisiin. Poikkitieteellisesti tarkastelemme, kuinka Punavankien muistomerkki on muuttanut ja muokannut tapaamme havaita ja kokea ympärillämme olevaa maailmaa.
Punavankien muistomerkki | |
---|---|
Punavankien muistomerkki, hahmot. |
|
Nimi | Punavankien muistomerkki |
Tekijä | Erkki Kannosto |
Valmistumisvuosi | 1978 |
Taiteenlaji | kuvanveisto |
Korkeus | 5,7 m |
Leveys | 14 m |
Syvyys | 14 m |
Sijainti | Fellmaninpuisto |
Paikkakunta | Lahti |
Koordinaatit |
Punavankien muistomerkki on kuvanveistäjä Erkki Kannoston graniitista ja pronssista suunnittelema suurikokoinen taideteos, joka sijaitsee Lahden Fellmaninpuistossa. Puiston paikalla vuonna 1918 oli Fellmanin pelloksi kutsuttu vankileiri. Muistomerkin hankkimiseksi järjestettiin 1976 kutsukilpailu, jonka Kannosto voitti. Teoksen ovat pystyttäneet Lahden työväenjärjestöt.
Punavankien muistomerkki on Kannoston realismin kaudelta ja sitä pidetään hänen tunnetuimpana työnään. Taideteos on suurikokoinen: sen pohjana on graniittilaatoilla päällystetty, kohotettu neliönmuotoinen taso, jonka sivumitat ovat 14 metriä. Tason takaosassa on yli 5 metrin korkeuteen kohoava leveä graniittiportti. Tason päällä on viisi yli kolme metriä korkeaa pronssivalua olevaa ihmishahmoa, neljä miestä ja yksi nainen, jotka symboloivat leiriltä vapautuvia vankeja. Muistomerkki on pystytetty 28. toukokuuta 1978 ja se on omistettu kaikille punavangeille. Monumentissa saa liikkua.