Nykymaailmassa Pirita:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka herättää kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostuksen. Sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaiselta globaalille tasolle, ja se vaikuttaa esimerkiksi talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja politiikkaan. Pirita on onnistunut kiinnittämään tutkijoiden, ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten huomion synnyttäen keskusteluja ja pohdintoja sen vaikutuksista ja merkityksestä jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Pirita:een, ja analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuden kannalta.
Pirita | |
---|---|
Kaupungin kartta, jossa Pirita korostettuna. |
|
Kaupunki | Tallinna |
Koordinaatit | |
Väkiluku | 17 694 (1.1.2015) |
Pirita (saks. St. Brigitten) on yksi Tallinnan kahdeksasta kaupunginosasta. Se on saanut nimensä alueella sijainneen birgittalaisen Piritan luostarin mukaan.
Piritan rakennuskanta koostuu lähinnä omakotitaloista eikä alueella ole juurikaan teollisuutta.
Pirita jakautuu 9 asuinalueeseen, jotka ovat Iru, Kloostrimetsa, Kose, Laiaküla, Lepiku, Maarjamäe, Merivälja, Mähe ja Pirita.
Alkujaan 1900-luvun alussa Pirita oli lähinnä ulkoilu- ja uintipaikka, ja Piritassa on pitkä hiekkaranta. Melontastadion rakennettiin Piritan joen suulle. Vuonna 1980 Piritassa järjestettiin Moskovan olympialaisten purjehdustapahtumat.
Asukasluvun kehitys vuosina 2003–2015:
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Piritassa oli 16 165 asukasta, joista 12 666 (78,4 %) oli virolaisia, 2 730 (16,9 %) venäläisiä ja 732 (4,5 %) muita kansallisuuksia.
Keski-Tallinna, Lasnamäe ja Pirita muodostavat Viron riigikogun vaalien vaalipiirin numero 2, toisen vaalipiirin, josta valitaan yhteensä yksitoista kansanedustajaa Viron 101-jäseniseen parlamenttiin.
|