Pätsin perustuslaki
Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida Pätsin perustuslaki:tä eri näkökulmista ja näkökulmista. Pätsin perustuslaki on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, mikä motivoi meitä syventymään sen merkityksellisyyteen ja vaikutuksiin eri yhteyksissä. Tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Pätsin perustuslaki:n merkitystä ja sen vaikutusta ihmisten elämään, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Tätä varten tarkastelemme erilaisia mielipiteitä ja perusteluja, jotta voimme luoda täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen aiheesta. Toivomme, että tämä artikkeli toimii lähtökohtana Pätsin perustuslaki:n syvemmälle pohdinnalle ja ymmärtämiselle.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pätsin perustuslaki oli Virossa Konstantin Pätsin autoritaarisen hallinnon aikana säädetty vuoden 1938 perustuslaki.
Perustuslain hyväksyi helmikuussa 1937 kokoontunut vaaleilla valittu perustuslakia säätävä kansalliskokous. Päts oli 1934 poikkeustilan yhteydessä lakkauttanut muut kuin hallituksen kannattajapuolueen, eivätkä lakkautetut puolueet saaneet osallistua kansalliskokouksen vaaliin. Hallituksen tukemana laki hyväksyttiin heinäkuussa 1937, ja se astui voimaan vuonna 1938.
Lain sisältö
Ylimmäksi toimeenpanovallan haltijaksi määrättiin kuudeksi vuodeksi valittava presidentti. Valinnan suoritti erillinen vaalikamari, jossa olivat edustettuina parlamentin (vir. riigikogu) 40-jäseninen ylähuone (vir. riiginõukogu), 80-jäseninen alahuone (vir. riigivolikogu) sekä kunnallisen itsehallinnon elimet.
Parlamentin alahuone valittiin yleisillä enemmistövaaleilla yhden edustajan vaalipiireistä. Ylähuoneen valintaperiaate puolestaan olisi ollut korporatiivinen siten, että osan jäsenistä olisi nimittänyt presidentti, osa olisi kuulunut sinne virka-asemansa vuoksi ja loppuosa olisi valittu ammattijärjestöjen ja julkisten laitosten puolesta.
Alahuoneen vaalit 1938
- Pääartikkeli: Riigivolikogun vaalit 1938
Alahuoneen (riigivolikogu) vaalit järjestettiin helmikuussa 1938. Vaaleissa ainoa sallittu vaaliorganisaatio oli Pätsin hallituksen Perustuslain toteuttamisen kansanrintama (vir. Rahvarinne Põhiseaduse elluviimiseks). Alahuoneen 80 paikasta kansanrintama sai enemmistön, 54 paikkaa. Järjestäytymätön oppositio sai yhteensä 26 paikkaa. Myöhemmin opposition edustajista liittyi vielä kymmenen edustajaa kansanrintamaan.
Alahuoneen puhemieheksi valittiin kansanrintaman Jüri Uluots. Opposition johtoon nousi liberaali Jaan Tõnisson.
Presidentinvaalit 1938
24. huhtikuuta 1938 suoritettiin vaalikamarin edustajien keskuudessa presidentinvaali, jonka Päts voitti 219 äänellä 238 annetusta. Pätsistä tuli näin Viron ensimmäinen presidentti. Päts nimitti 9. toukokuuta pääministeriksi virkaa tekevänä pääministerinä toimineen Eenpalun.
Päts armahti keväällä 1938 poliittiset vangit kommunisteista vapseihin.
Pätsin autoritäärisen hallinnon aikana hallitusrintamaa lukuun ottamatta kaikki poliittiset puolueet olivat kiellettyjä ja vangitsemiset olivat olleet tavanomaisia. Poliittisia vastustajia ei kuitenkaan teloitettu, kuten esimerkiksi kansallissosialistisessa Saksassa. Viron myöhempi presidentti Lennart Meri on kuvannut Pätsin hallintoa pehmeäksi diktatuuriksi.
Pätsin valtakausi päättyi Neuvostoliiton miehittäessä Viron vuonna 1940.