Oulun vaakuna

Nykymaailmassa Oulun vaakuna:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe eri alueilla. Oulun vaakuna:n kasvava merkitys on herättänyt keskustelua yhteiskunnassa ja lisännyt kiinnostusta ymmärtää sen seurauksia. Eri näkökulmista Oulun vaakuna:stä on tullut tutkimuksen ja tutkimuksen kohde, joka on synnyttänyt lukuisia analyyseja ja pohdintoja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta. Tässä artikkelissa tutkimme Oulun vaakuna:n eri puolia, tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.

Oulun vaakuna

Oulun kaupungin vaakunan on suunnitellut arkkitehti Martti Heikura. Vaakunan heraldinen selitys kuuluu: ”Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi.”

Vaakunan historiaa

Oulun kaupunki perustettiin vuonna 1605 Oulujoen suulle, jossa sijainneen Oulun linnan ympäristö oli kasvanut merkittäväksi kauppapaikaksi. Kaupungin varhaisimmissa sineteissä oli kaksi erilaista aihetta; toisessa oli kuvattuna lohi, toisessa lohen lisäksi myös nelitorninen linna. Jälkimmäinen alkoi vakiintua kaupungin tunnukseksi 1700-luvulla ja vaakunassa nykyään esiintyvä väritys vasta 1800-luvun lopussa.

Vaakunan linna viittaa vuonna 1590 perustettuun Oulun linnaan, joka kuitenkin tuhoutui 1700-luvulla suuressa Pohjan sodassa. Linnan alapuolinen lohi kuvaa Oulujoen historiaa tärkeänä lohijokena.

Vuonna 1861 venäläinen heraldikko Bernhard von Köhne laati oman ehdotuksensa Oulun vaakunaksi muiden Suomen suuriruhtinaskunnan kaupunkien ohella. Ehdotuksessa vaakunan päävärinä on punaisen sijaan sininen, ja tyviön lohi on vanhan sinetin tapaan kuvattuna aaltojen päällä. Von Köhnen ehdotusta ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön.

Vaakunan nykyisen mallin on suunnitellut arkkitehti Martti Heikura. Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi Heikuran ehdotuksen vuoden 1953 lopulla ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan seuraavana vuonna. Vaakunan alkuperäismallia käytetään niin sanottuna barokkivaakunana, joka on vain kaupunginjohtajan käytössä.

Galleria

Lähteet

  1. Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 157. Karttakeskus, 2013.
  2. Kaupungin vaakuna 28. joulukuuta 2006. Oulun kaupunki. Viitattu 13. joulukuuta 2007.
  3. Vaakunan käyttö 15. kesäkuuta 2007. Oulun kaupunki. Viitattu 13. joulukuuta 2007.