Nykymaailmassa Oulun palo 1773:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Oulun palo 1773 on asettanut itsensä jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aiheeksi joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, akateemisen alan merkityksen tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään nykypäivään Oulun palo 1773 on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimusten ja analyysien kohteena, ja he ovat yrittäneet tulkita sen monia puolia ja ymmärtää sen merkitystä ihmiskunnan kehitykselle. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmia, joista Oulun palo 1773:tä voidaan lähestyä, ja analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa.
Vuonna 1773 Oulussa syttyi peräti kolme suurta tulipaloa. Ensimmäisessä tulipalossa heinäkuussa tuhoutui noin kolmannes kaupungista. Tuli raivosi lähinnä Limingantullin lähellä kaupungin keskustan eteläpuolella, minkä lisäksi tuli poltti aittoja Kiikelinsaaressa ja Hahtiperän alueella. Elokuussa syttyi toinen tulipalo, josta kärsi pääasiassa toinen kaupunginosa. Tuli uhkasi myös kirkkoa, mutta palo saatiin kuitenkin pysäytettyä kirkon lähelle. Myöhään syksyllä syttyi vielä kolmaskin tulipalo, joka tuhosi pikiruukin ja tervavaraston Tullisaaressa.
Palot saivat aikaan kaupungin palosammutusvälineiden kunnostamisen. Palokalusto tutkittiin virallisesti, kun kaupungista tuli maaherrankaupunki vuonna 1776, ja kalusto todettiin virallisesti riittäväksi. Palokalustoon kuului kyseisenä vuonna kaksi paloruiskua ja viisi palokeksiä. Aikomuksena oli hankkia näiden lisäksi neljä palopurjetta, 12 kevyttä palohakaa ja kahdeksan nahkaämpäriä. Vaikka sammutuskalusto vastasikin tuon ajan virallisia vaatimuksia, kalusto osoittautui riittämättömäksi, kun suurpalo vuonna 1822 tuhosi kaupunkia. Tuolloin ei enää kirkkoakaan pystytty pelastamaan.
| Oulun palot | |
|---|---|
| Merenkulku | |
| Teollisuuden historia | |
| Kuntaliitokset | |
| Katso myös |