Opéra Bastille

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Opéra Bastille, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Opéra Bastille on aihe, josta on viime aikoina puhuttu paljon ja joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja keskusteluja eri alueilla. Opéra Bastille:n merkitys on kiistaton, sillä se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta kulttuuriin ja talouteen. Tämän artikkelin aikana analysoidaan erilaisia ​​näkökulmia Opéra Bastille:een, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä ajankohtaisesta aiheesta.
Opéra Bastille, kuvassa edustalla on muistomerkkipylväs joka on pystytetty vuoden 1830 Heinäkuun vallankumouksen muistoksi.[1]

Opéra Bastille eli Bastillen ooppera on Pariisin Place de la Bastille -aukion luona sijaitseva moderni oopperatalo. Siellä toimii Opéra National de Paris, joka toimii myös vanhassa oopperatalossa Palais Garnierissa. Opéra Bastillessa on 2 723 paikkaa.

Uuden oopperatalon idean esitti alun perin Pierre Boulez vuonna 1968. Myöhemmin Ranskan presidentti François Mitterrand innostui säveltäjän ajatuksesta. Rakennuksen tarkoitus oli olla ”moderni ja suosittu” paikka, jossa taidemusiikkia tuotaisiin lähemmäksi suurta yleisöä. Vuonna 1983 järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti kanadalais-uruguaylainen Carlos Ott. Oopperatalon rakentaminen alkoi vuonna 1984. Se avattiin 13. heinäkuuta 1989,[2] samalla paikalla tapahtuneen Bastiljin valtauksen 200-vuotispäivänä. Ensimmäinen talossa esitetty ooppera oli Hector Berliozin Troijalaiset.

Lähteet

  1. The July Column of Place de la Bastille Un Jour de Plus à Paris. Viitattu 28.5.2022. (englanniksi)
  2. Opéra National de Paris - Opéra Bastille Paris tourist office. Viitattu 20-07-2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla