Omega SA:n laajasta kirjosta löytyy loputtomasti näkökulmia, lähestymistapoja ja tulkintoja, jotka kutsuvat meidät uppoutumaan sen rikkauteen ja monimutkaisuuteen. Kautta historian Omega SA:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut tapaamme, jolla suhtaudumme, ajattelemme ja luomme. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Omega SA on ollut tutkimuksen, ihailun ja keskustelun kohteena, ja se on synnyttänyt loputtomia pohdintoja ja argumentteja, jotka pyrkivät ymmärtämään ja arvostamaan sen tärkeyttä. Tässä artikkelissa tutkimme Omega SA:n eri puolia ja sen merkitystä, kehitystä ja merkitystä nykymaailmassamme.
Omega SA | |
---|---|
Omegan logo |
|
Yritysmuoto | tytäryhtiö |
Perustettu | 1848 |
Avainhenkilöt | Raynald Aeschlimann |
Kotipaikka | Biel/Bienne, Sveitsi |
Omistaja | Swatch Group |
Kotisivu |
www |
Omega SA on sveitsiläinen, vuonna 1848 perustettu luksus- ja arvokellojen valmistaja. Omegan Speedmaster professional -kello oli yhdysvaltalaisten astronauttien käyttämä kello ja ensimmäinen rannekello kuussa. Omegan Seamaster-kello on myös ollut James Bondin kellona elokuvissa.
Vuodesta 1998 Omega on kuulunut sveitsiläiseen Swatch Groupiin.
Vuonna 1848 23-vuotias Louis Brandt perusti La Chaux-de-Fondsiin taskukelloja valmistavan yrityksen. Louis Brandt kuoli vuonna 1879, ja hänen kaksi poikaansa ottivat toiminnan haltuun.
Vuonna 1892 yritys valmisti ensimmäisen repeater-kellon. Vuonna 1909 Omegan kelloa käytettiin kansainvälisessä kuumailmapallorallissa, Gordon-Bennett Cupissa. Vuonna 1929 Omega valmisti ensimmäisen iskunkestävän kellon. Vuonna 1932 Omegan kelloa käytettiin ensimmäisen kerran olympialaisten virallisena ajanmittausvälineenä.
Tampereella järjestettiin 18. maaliskuuta 2018 huutokauppa, jossa myytiin kaksi Omegan Speedmaster -rannekelloa. Ne olivat voittokelloja Pohjois-Päijänteen 10-vuotisjuhla-ajoista Jyväskylässä vuonna 1959, jolloin kellon arvo oli 40 000 markkaa. Kilpailun voittaneen Martti Mäkisen kello huudettiin 36 000 eurolla ja hänen kartturinsa Yrjö Paalasen kello huudettiin 43 000 eurolla.
|