Nykymaailmassa Ob:stä on tullut olennainen ongelma, joka vaikuttaa yhteiskunnan eri sektoreihin. Ilmestymisestään lähtien Ob on synnyttänyt sarjan keskusteluja ja keskusteluja, jotka ovat kiinnittäneet asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ob:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Käsittelemme myös Ob:n ympärillä olevia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia sekä mahdollisia ratkaisuja tai toimenpiteitä, joita ehdotetaan sen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Ob:stä, jotta voidaan edistää tietoista ja rikastuttavaa keskustelua tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Ob | |
---|---|
Obin valuma-alue |
|
Alkulähde | Altain vuoristo |
Laskupaikka | Obinlahti, Karanmeri |
Maat | Venäjä |
Pituus | 3 650 km, Ob–Irtyš 5 410 km |
Virtaama | 12 500 m³/s |
Valuma-alue | 2 930 000 km² |
Ob (ven. Обь, hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista. Ob alkaa Altailta ja laskee Pohjoiseen jäämereen, jossa Karanmeren Obinlahti muodostaa Objoen noin 800 kilometrin pituisen estuaarin. Kun joen alkukohdaksi katsotaan Bija- ja Katunjokien yhtymäkohta, sen pituus on 3 650 kilometriä.
Obin suurin sivujoki on vasemmalta laskeva Irtyš, joka on itse asiassa pidempi kuin Ob. Irtysin latvoilta laskien joen suurin pituus on 5 410 kilometriä. Muita merkittäviä sivujokia ovat Tom, Tšulym, Ket, Tym, Vah, Vasjugan, Tobol ja Sosva.
Obin varrella olevia kaupunkeja: Barnaul, Novosibirsk, Kolpaševo, Nižnevartovsk, Surgut, Hanti-Mansijsk, Berjozovo, Labytnangi ja Salehard.