Tänään aiomme sukeltaa
Niska (Kiestinki):n kiehtovaan maailmaan. Muinaisista ajoista lähtien
Niska (Kiestinki) on herättänyt miljoonien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa.
Niska (Kiestinki) on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurinsa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa perehdymme
Niska (Kiestinki):n moniin puoliin ja tutkimme sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Liity kanssamme tälle matkalle ja löydä kaikkea, mitä
Niska (Kiestinki) tarjoaa ja kuinka se on muokannut maailmaamme tavoilla, joita emme ehkä ole koskaan ennen kuvittaneet.
Niska[1] (ven. Заше́ек, Zašejek) on kylä Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Pääjärven koillisrannalla 73 kilometriä Kiestingistä luoteeseen. Kylässä on 34 asukasta (vuonna 2013)[2].
Pääjärven volostiin kuulunut Niskan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1788[3]. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se kuului Oulangan volostin Kuntikylän kyläkuntaan. Vuonna 1905 kylässä oli 18 taloa ja 118 asukasta.[4]
Neuvostoaikana perustettiin Kiestingin piiriin kuulunut Niskan kyläneuvosto, johon käsitti myös Hirvieniemen (ven. Hirvinavolok), Kukasjärven (Kukasozero) ja Kuntikylän sekä joukon 1920- ja 1930-luvun vaihteessa syntyneitä metsätyömaita. Vuonna 1933 niissä oli 666 asukasta, joista yli 90 % oli karjalaisia ja loput etupäässä venäläisiä. Niskan kyläryhmään kuuluivat Niskankylän lisäksi Aarinkiranta, Nuuppa ja Säynöäniemi. Niissä oli yhteensä 129 asukasta, kaikki karjalaisia.[5][6] Vuonna 1959 Niskan kyläneuvostoon liitettiin Oulangan kyläneuvosto[7].
Niskaan johtaa maapohjainen tie Kiestingistä. Palveluihin kuuluvat kirjasto ja lääkintäasema. Kylässä on jatkosodassa kaatuneiden neuvostoliittolaisten rajavartijoiden hautapaikka ja lähistöllä kivikautinen asuinpaikka.[8] Majoitusta ja muita matkailupalveluja tarjoaa lomakylä Niska[9].
Lähteet
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 289. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 6.8.2015.
- ↑ Tšislennost naselenija v razreze selskih naseljonnyh punktov Respubliki Karelija po sostojaniju na 1 janvarja 2013 goda webcitation.org. Viitattu 6.8.2015. (venäjäksi)
- ↑ Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, s. 196. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 202–203. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 1. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 1, 87. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- ↑ Izmenenija administrativno-territorialnogo ustroistva KASSR v 1958–1959 godah resources.krc.karelia.ru. Viitattu 6.8.2015. (venäjäksi)
- ↑ Shema territorialnogo planirovanija Louhskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju projekta 2012. Sankt-Peterburg: Institut urbanistiki. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 6.8.2015. (venäjäksi)
- ↑ Baza otdyha Niska bazaniska.ru. Viitattu 10.8.2015. (venäjäksi)