Tässä artikkelissa tutkimme
Mynämäen kihlakunta:n kiehtovaa maailmaa.
Mynämäen kihlakunta on herättänyt monien ihmisten huomion ja uteliaisuuden
Mynämäen kihlakunta:n vaikutuksista yhteiskuntaan sen kehitykseen ajan myötä. Tämän analyysin aikana tarkastelemme
Mynämäen kihlakunta:n eri puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Opimme kuinka
Mynämäen kihlakunta on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen rooliin populaarikulttuurissa. Tällä kiertueella löydämme
Mynämäen kihlakunta:n merkityksen ja sen merkityksen nykymaailmassa.
Mynämäen kihlakunta (ruots. Virmo härad) on entinen Suomen kihlakunta, joka sijaitsi Turun ja Porin läänissä. Vuonna 1940 kihlakuntaan kuuluivat seuraavat kunnat:[1]
Kihlakunnan maapinta-ala oli 1 331,80 km² (1.1.1938), ja sen väkiluku oli 20 428 henkeä (31.12.1939).[1]
Kuninkaallisessa kirjeessä 16. elokuuta 1693 määrättiin kihlakuntaan kuuluviksi seuraavat pitäjät ja kappeliseurakunnat:[2]
Mynämäen kihlakunta oli yksi kuudesta Turun läänin eteläisen vaalipiirin 1906-1994 kihlakunnasta. Ennen eduskuntavaaleja 1907 talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet valittiin kihlakunnan käsittävästä vaalipiiristä.
Lähteet
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 16–43) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 23.12.2013.
- ↑ Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivut 29–31.