Mirian II

Nykymaailmassa Mirian II on erittäin ajankohtainen aihe ja kiinnostaa suuresti yhteiskuntaa. Tekniikan ja globalisaation myötä Mirian II on noussut keskustelunaiheeksi eri aloilla politiikasta tieteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia Mirian II:stä ja sen vaikutuksista nykypäivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia ratkaisuja sen aiheuttamiin haasteisiin. Mirian II ei ole vain yleinen etu, vaan sillä on myös suoria seurauksia ihmisten elämään. Siksi on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutus jokapäiväiseen elämäämme.

Mirian II (georg. მირიან II, n. 90–20 eaa.) tai Mirvan (georg. მირვანი) oli Kaukasian Iberian (eli Georgian itäosan Kartlin) kuningas vuosina 30–20 eaa. Hänen hallituskautensa merkitsi Nebrotiani-dynastian eli Parnavaziani-dynastian jatkumon palaamista valtaan.

Mirian tunnetaan ainoastaan varhaiskeskiaikaisista georgialaisista kronikoista. Niiden mukaan hän oli kuningas Parnadžomin poika. Parnadžom joutui vävynsä prinssi Aršakin murhaamaksi, ja Aršak anasti Iberian kruunun. Mirian kannettiin Iraniin, jonka hovissa hän kasvoi aikuiseksi. Hän palasi Iberiaan persialaisen armeijan kanssa, tappoi Aršakin hallitsevan pojanpojan Bartomin eli Parnavaz II:n[1] taistelussa ja tuli kuninkaaksi. Häntä seurasi hänen poikansa Aršak II.[2]

Lähteet

  1. ↑ Nykytutkijat pitävät Bartomia samana henkilönä kuin Dio Cassiuksen Pharnabazus.
  2. ↑ Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 284–5. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5
  Edeltäjä:
Parnavaz II 		Iberian kuningas
30 eaa.–20 eaa. 		Seuraaja:
Aršak II
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot