Miehitetyt avaruuslennot

Miehitetty avaruuslento on avaruuslento, jossa avaruusaluksessa on mukana ihmisiä. Lento voi olla avaruuslentäjien ohjaama, automaattiohjattu tai sitä voidaan ohjata etänä; käytännössä kyseessä on usein näiden yhdistelmä.

Ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon teki 12. huhtikuuta 1961 Neuvostoliiton Vostok 1, jonka kyydissä Juri Gagarin kiersi kerran Maan ympäri. Ensimmäiset lennot matalaa Maan kiertorataa (LEO) edemmäs olivat Apollo-ohjelman Kuulennot. Vuonna 1968 Apollo 8 kiersi Kuun ympäri ja Apollo 11:n Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat Kuun pinnalle 20. heinäkuuta 1969. Viimeisin lento LEO:a edemmäs oli Apollo 17 vuonna 1972.

Avaruudessa, LEO:lla, on ollut ihmisiä yhtäjaksoisesti vuoden 2000 marraskuusta lähtien, jolloin Kansainvälinen avaruusasema sai ensimmäisen miehistönsä Retkikunta 1:n (tilanne 2019).

Vuonna 2019 meneillään oli useampiakin miehitettyjä LEO-lento-ohjelmia. Lisäksi vireillä on erilaisia hankkeita, joissa tavoitteena miehitetyt Kuu- ja Mars-lennot. Näistä mikään ei ole vielä edennyt kokonaisuutena koelentovaiheeseen.

Pääosa miehitetyistä avaruuslennoista on ollut Neuvostoliiton/Venäjän ja Yhdysvaltain toteuttamia. Yhdysvalloissa lentoja ovat tehneet sekä Yhdysvaltain ilmavoimat että avaruusjärjestö NASA. Ilmavoimien lennot päättyivät 1960-luvulla X-15-koekoneen koelentojen lopettamiseen. 2000-luvulla Yhdysvalloissa ovat alkaneet kaupalliset avaruuslennot: SpaceShipOne on ensimmäinen yksityisrahoitteinen avaruudessa käynyt avaruuslentokone. 2000-luvun alussa Kiinan kansantasavalta toteutti oman miehitetyn avaruuslennon.

ESA:n jäsenmaista pääosa on suorittanut miehitetyn avaruuslennon joko yhdysvaltalaisilla tai neuvostoliittolaisilla/venäläisillä avaruusaluksilla. Vuodesta 1978 alkaen Neuvostoliitto lennätti SEV-maiden, Aasian maiden, nk. puolueettomien maiden ja Ranskan kosmonautteja Sojuz-avaruualuksillaan. Tätä toimintaa on sittemmin jatkanut Venäjä, joka on lennättänyt myös ensimmäiset avaruusturistit. Yhdysvaltain vuonna 1981 alkaneilla avaruussukkulalennoilla on ollut usein mukana myös muiden maiden kansalaisia.

Kaikkiaan 39 eri maan kansalaista on lentänyt avaruudessa^[1].

Pääartikkeli: Avaruusasema

Pitkäkestoisimmat avaruuslennot ovat olleet avaruusasemilla. Sekä Neuvostoliitolla että Yhdysvalloilla on ollut avaruusasemia. Jo alkujaan täysin neuvostoliittolaisen Mir-aseman kanssa tehtiin yhteistyötä, mutta sitä seuraava avaruusasema, Kansainvälinen avaruusasema on jo alkujaan kansainvälinen hanke. 2000-luvun alussa myös kaksi yksityistä miehittämätöntä koeavaruusasemaa, Genisis I ja Genesis II on lähetetty avaruuteen tavoitteena kehittää yksityinen miehitetty avaruusasema.

• Saljut – joukko Neuvostoliiton tieteellisiä avaruuasemia vuosina 1971–1982, asemista kolme (asemat 2, 3 ja 5) oli sotilaallisia Almaz-asemia.
• Skylab – Yhdysvaltalainen avaruusasema, jaksoittain miehitettynä vuosina 1973–1974
• Mir – vuonna 1986 Neuvostoliiton laukaisema, Venäjän aikana pudotettiin loppuunkäytettynä Maahan, miehitettynä vuosina 1986–1999 lähes jatkuvasti
• ISS – kansainvälinen avaruusasema, jonka toteuttajat ovat Yhdysvaltojen NASA, Venäjän avaruusjärjestö, Kanadan avaruusjärjestö, Japanin JAXA, Brasilian avaruusjärjestö ja ESA)

Katso myös: ISS-retkikuntien miehistöt ja Mir-avaruusaseman retkikuntien miehistöt

Pääartikkeli: Luettelo miehitetyistä avaruuslennoista

• Apollo (avaruusohjelma) – NASA
• Gemini (avaruusohjelma) – NASA
• Mercury (avaruusohjelma) – NASA
• Shenzhou-ohjelma – Kiinan kansantasavalta
• Sojuz-avaruusalus – Neuvostoliitto, Venäjän avaruusjärjestö
• Voshod-ohjelma – Neuvostoliitto
• Vostok-ohjelma – Neuvostoliitto

Yhdysvaltain NASA:n vuoden 2006 elokuun lopussa tilaama Orion on edelleen kehitteillä vuonna 2019 vaikkakin sen ohjelma on muuttunut ajan saatossa. Se liittyy NASA:n kaavailemaan paluuseen Kuuhun, pysyvään miehitettyyn Kuu-asemaan ja miehitettyyn lentoon Marsiin. Kuuhun on ollut aikomus mennä vuonna 2020 ja Marsiin vuoden 2030 jälkeen. Orionin ensimmäinen miehittämätön koelento oli 5. joulukuuta 2014.

SpaceX:n Dragon V2 teki ensimmäisen miehittämättämän koelentonsa 2019. Crew Dragon Demo-2 laukaistiin 30. toukokuuta 2020 mukanaan kaksi astronauttia.

Boeingin CST-100 Starliner on kehitteillä.

Avaruussukkulat ovat olleet merkittävän teknisen kehittelyn kohteena 1940-luvulta alkaen. Ensimmäinen miehitetty sukkulalento, STS-1, laukaistiin 12. huhtikuuta 1981 ja toistaiseksi viimeinen, STS-135, 2011.

NASA:n avaruussukkula on toistaiseksi ainoa operatiiviseen käyttöön päässyt avaruussukkula. NASA:n rakentamat sukkulat ovat:

• Atlantis. Teki ohjelman viimeisen lennon STS-135 vuonna 2011.
• Columbia. Vanhin sukkula, tuhoutui miehistöineen Maahan paluussa vuonna 2003 lennolla STS-107.
• Challenger. Tuhoutui miehistöineen laukaisun alkuvaiheessa vuonna 1986 lennolla STS-51-L.
• Discovery
• Endeavour, Rakennettiin korvaamaan tuhoutunut Challenger.
• Enterprise. Ei-avaruuskelpoinen liitotestikappale.

Katso myös: Luettelo Nasan avaruussukkulalennoista

Miehittämättömään koelentoon asti pääsi:

• Buran-avaruussukkula (Neuvostoliitto/Venäjä, ohjelma keskeytettiin 1990-luvulla ennen miehitettyjä lentoja. Miehittämätön avaruuslento koealuksella tehtiin kerran.

Esilennolliseen kehitykseen jääneitä hankkeita ovat:

• Hermès-avaruussukkula. Hermestä kehitti ensin Ranskan CNES yksin ja ESA. Ohjelma keskeytettiin 1990-luvulla ennen koekappaleiden valmistusta. Tuulitunnelikokeita tehtiin pienoismalleilla.
• Sänger oli Saksan 1980-luvulla kaavailema sukkula. Se ei edennyt koekappalaiden valmistukseen.
• HOTOL oli englantilainen 1980-luvun jälkipuolen kokeilu avaruuslentokoneesta.
• HOPE – Japanin (JAXA) kaavailema sukkula. Koealus Hope-X:llä on tehnyt miehittämättömiä liitokokeita.
• Kliper, Venäjän avaruusjärjestön 2000-luvulla aloittama sukkulaohjelma.

Kehitteillä on:

• BFS on SpaceX:n BFR:n toinen vaihe ja avaruusalus.

Intian ISRO on 2000-luvulla aloittanut miehitettyjen lentojen valmisteluita, mutta sen ongelmat 2010-luvulla suuren kantorakettinsa kehittämisessä ovat lykänneet varsinaisen miehitettyjen lentojen avaruusohjelman käynnistämistä.

2000-luvulla Iran ja Nigeria ovat julkisuudessa ilmaisseet aikeensa miehitettyihin avaruuslentoihin. Iran on tehnyt yhden koe-eläimen lennätyksen 2010-luvulla.

Helmikuussa 2012 Venezuelan presidentti Hugo Chávez julisti Venezuelan toteuttavan (miehitetyn tai miehittämättömän) avaruuslennon Marsiin vuosien 2030–2040 välissä.^[2]

Osa yllä mainituista julistuksista on kansallista ja kansainvälistä politiikkaa. Osa perustuu siihen tosiasiaan, että teknologia, joka 1960-luvun puolivälissä oli vain Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton saavutettavissa, on nykyaikana miltei mille tahansa vaurautta omaavalle maalle saavutettavissa.

Avaruusturismia markkinoivat tahot länsimaissa ovat 2000-luvulla pyrkineet kehittämään sub-orbitaalisia avaruuslentoja tekeviä avaruuslentokoneita, joista yhdysvaltalaisen Burt Rutanin kehittämä WhiteKnightOne-alus on tehnyt yhden koelennon

• Luettelo miehitetyistä avaruuslennoista

• avaruuslennot.fi – Miehitettyjen avaruuslentojen sivusto suomeksi
• Spacefacts.de: Astronauts and Cosmonauts (sorted by "Time in Space") (englanniksi)