Tässä artikkelissa tutkimme Meretseger:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Meretseger on herättänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja kiinnostuksen, ja siitä on tullut keskustelunaihe eri sosiaalisissa piireissä. Vuosien varrella Meretseger on kehittynyt ja sopeutunut kulttuurisiin ja teknologisiin muutoksiin pysyen ajan tasalla jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, kuinka Meretseger on vaikuttanut elämäämme, sen vaikutuksista politiikkaan ja talouteen, sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin ja viihteeseen.
Meretsgeriä kobran hahmossa esittävä steela. Louvre.
Meretseger (myös Mertseger, Meresger tai Meretsger) (muinaisegyptin "Hän joka rakastaa hiljaisuutta") oli muinaisessa Egyptissä palvottu käärmejumalatar. Häntä palvottiin erityisesti Theban seudulla. Meretsegerin epiteetti oli "lännen kuningatar".[1][2]
Meretseger kuvataan kehälle kiertyneenä kobrana tai kobrapäisenä naisena. Hän oli Theban lähistöllä sijaitsevan Kuninkaiden laakson suojelijajumalatar.[2] Hän myös oli kuninkaiden hautoja valmistavan käsityöläiskylän, Deir el-Medinan (Set Maat), suojelija. Meretsegerin uskottiin asuvan Kuninkaiden laakson reunalla olevan vuoren huipulla.
Lähteet
Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut. WSOY 1996. ISBN 951-0-17102-6
Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meretseger Wikimedia Commonsissa