Maallistuminen
Tässä artikkelissa tutkimme Maallistuminen:n aihetta yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen merkitystä, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Käsittelemme sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen erilaisia näkökohtia, jotka kontekstualisoivat Maallistuminen:n merkityksen nykyään. Kokonaisvaltaisen analyysin avulla tarkastelemme Maallistuminen:tä ympäröiviä erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Samoin tarkastelemme Maallistuminen:n vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ottaen huomioon sen vaikutus kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Maallistuminen:stä, jotta voimme ymmärtää ja pohtia paremmin sen vaikutuksia ympäristöömme.
Maallistuminen tai sekularisaatio on yhteiskunnan muuttumista siten, että uskonnolliset arvot ja instituutiot väistyvät ja ne korvautuvat ei-uskonnollisilla arvoilla ja maallisilla instituutioilla. Maallistumisen teesi viittaa käsitykseen, että yhteiskuntien kehittyessä – erityisesti modernisaation ja rationalisaation myötä – uskonto menettää auktoriteettinsa kaikissa yhteiskunnallisen elämän muodoissa ja hallinnossa.
Maallistumisen käsitteellä on monia merkityksiä, sekä teorian että historiallisen prosessin tasolla. Yhteiskuntateoreetikot kuten Karl Marx, Sigmund Freud, Max Weber ja Émile Durkheim olettivat, että yhteiskunnan modernisaatiota seuraisi uskonnollisuuden väheneminen. Tämän prosessin tutkiminen pyrkii määrittämään tavan (tai laajuuden) jolla uskonnolliset uskomukset, käytännöt ja instituutiot menettävät yhteiskunnallista merkitystään.
Sekä reformoitujen, luterilaisten, että katolilaisten keskuudessa tapahtui maallistumista 1700-luvulla valistuksen aikakaudella. Reformoitujen keskuudessa maallistuminen näkyi siveellisoikeudellisessa käytännössä siten, että maallistuneita tai kirkkoa kohtaan kriittisiä mielipiteitä esittäneitä ihmisiä ei enää paheksuttu. Luterilaisten keskuudessa tapahtui 1700-luvulla samankaltaista maallistumista, kun tuomarit ottivat tuomioistuinkäsittelyyn entistä vähemmän ennen rikkomuksina pidettyjä asioita. Katolisissa maissa tapahtui 1700-luvulla maallistumista siten, että uskontoon liittyviä kirjoja oli kirjastoissa vähemmän.
Katso myös
Lähteet
- ↑ The Secularization Debate Pippa Norris and Ronald Inglehart, Sacred and Secular. Religion and Politics Worldwide, Cambridge University Press, 2004. Chapter 1.
- ↑ Our Secularized Civilization (Arkistoitu – Internet Archive) Reinhold Niebuhr, religion-online.org
- ↑ Christine Nagel, Ingrid Reuter: ”Valistus ja maallistuminen”, Kristinuskon historia 2000, Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, s. 97. Suomentanut Marja Hannula, Maija Pellikka, Leena Vallisaari, Anna Maija Viitanen, Jaana Iso-Markku. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7.