Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Maailmantalous:n kiehtovaan maailmaan. Halusitpa sitten oppia lisää tästä hahmosta, oppia tästä tietystä aiheesta tai löytää tapahtumia, jotka merkitsivät tiettyä hetkeä historiassa, tämä artikkeli tarjoaa sinulle yksityiskohtaisia ja olennaisia tietoja Maailmantalous:stä. Kattavan analyysin avulla tutkimme Maailmantalous:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Huolimatta siitä, mistä olet kiinnostunut, tämä artikkeli tarjoaa sinulle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Maailmantalous:stä.
yli 50 000 USD | 35 000–50 000 |
20 000–35 000 | 10 000–20 000 |
5 000–10 000 | 2 000–5 000 |
alle 2 000 USD | ei tietoja |
Maailmantalous tarkoittaa järjestelmää, jossa taloudellinen tuotanto ja kulutus eri puolilla maailmaa ovat yhteydessä toisiinsa.
Maailmantaloutta säätelemään perustettiin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki vuonna 1944. Niiden tavoitteena oli vakaan taloudellisen kasvun ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Ne ovat periaatteessa YK:n talous- ja sosiaalineuvosto Ecosocin valvonnan alaisia, mutta toimivat käytännössä varsin itsenäisesti. YK:n, Maailman kauppajärjestö WTO:n, IMF:n ja Maailmanpankin lisäksi maailmantalouden kehitykseen ovat 2000-luvulla vaikuttaneet keskeisesti myös EU, Yhdysvallat, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö eli OECD ja G8. OECD:n 22 teollistunutta jäsenmaata hallitsee yli kahta kolmannesta maailmankaupasta.
Maailmantaloudesta on tullut yhtenäisempää ja suurimittaisempaa globalisaation myötä. Maailmantalous voidaan jakaa kansallisiin ja kansainvälisiin talouksiin tai talousjärjestelmiin. Maantieteellisesti voidaan jakaa taloudelliset ja kaupalliset yhteenliittymät, - järjestöt maanosien mukaan, Pohjois-Amerikassa toimivat NAFTA, APEC, ja Aasiassa ASEAN, APEC, Euroopassa EU, Etelä-Amerikassa Mercosur.
IMF:n tilastojen mukaan maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuotteiden summa oli vuonna 2017 noin 127,8 biljoonaa (1012) Yhdysvaltojen dollaria, nimellisarvo runsaat 80 biljoonaa. CIA:n n mukaan bruttokansantuotteesta 30 % tuli teollisuudesta, 63 % palveluista ja 6,4 % maataloudesta. Maatalous kuitenkin työllisti 31 % työvoimasta.